Aikuistyypin diabeetikoita on hoidettava laaja-alaisesti
Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta ei enää voi pitää vain ruokavaliohoitoisena lievänä sokeritautina, sillä tutkimukset ovat osoittaneet taudin vakavuuden nimenomaan valtimosairautena. Hoidossa on puututtava laaja-alaisesti sekä hyperglykemiaan että valtimotaudin riskitekijöihin. Suomen Endokrinologiyhdistyksen syyskuun lopussa järjestämillä Endopäivillä käsiteltiin aikuistyypin diabeetikoiden hoidon näkymiä.
Insuliinihoitoon on tulossa uusia analogivalmisteita, joista professori Hannele Yki-Järvinen HYKS:sta pitää erityisen kiinnostavana hyvin pitkävaikutteista glargiini-insuliinia. Se on ruiskussa kirkas neste, mutta ihon alle ruiskutettuna se saostuu. Se imeytyy tasaisemmin kuin tavallinen pitkävaikutteinen insuliini ja esimerkiksi iltapistoksen jälkeen yöllisiä hypoglykemioita on vähemmän. Glargiinin ennustetaan mullistavan pitkävaikutteisten insuliinien markkinat, kertoo Hannele Yki-Järvinen. Suomeen glargiinijohdos on tulossa ehkä vuonna 2002.
Myös oraalisen lääkehoidon vaihtoehdot ovat monipuolistuneet. Insuliiniherkisteiksi kuvailluista glitatsoneista ensimmäinen, troglitatsoni, joutui maksatoksisuuden vuoksi pois markkinoilta, mutta rosiglitatsonilla näitä ongelmia ei ole ollut. Rosiglitatsonia käytetään, kun potilaalla on sulfonyyliurealääkitys eikä hän voi käyttää metformiinia tai saa siitä sivuvaikutuksia, tai toisaalta lihavan potilaan hoidossa metformiinin rinnalla. Professori Yki-Järvisen mukaan Yhdysvalloissa parhaat tulokset rosiglitatsonihoidosta on saatu silloin, kun se on yhdistetty iltainsuliiniin. Euroopassa tätä yhdistelmää ei ole vielä hyväksytty.
Toinen uusi lääkeryhmä diabeetikoiden hoidossa ovat nopeavaikutteiset glinidit, jotka lisäävät aterian stimuloimaa insuliinineritystä. Glinidit soveltuvat lievän hyperglykemian hoitoon, myös iltainsuliini-metformiinihoidon rinnalle lihaville potilaille, joilla pikainsuliinikin imeytyy kuin puolipäiväinsuliini, totesi Hannele Yki-Järvinen.
Lipidilääkkeiden hyödyllisyydestä diabeetikoille on saatu näyttöä, joskin näytöt perustuvat pitkälti alaryhmäanalyyseihin, joita on tehty suurtutkimuksissa, eivätkä tutkimusten mukaanottokriteerit ole kuvastaneet tyypillisesti diabeetikoiden dyslipidemiaa, totesi dosentti Mikko Syvänne HYKS:sta. Tietokonesimulaatiomalliin perustuva arvio statiinihoidon hyödystä julkaistiin elokuussa Circulation-lehdessä. Sen mukaan diabeetikot saavat statiinihoidosta iästä riippumatta suuremman hyödyn kuin muut sekä primaari- että sekundaaripreventiossa, ja hoito arvioitiin myös kustannus-tehokkaaksi.
Aikuistyypin diabeetikolla verihiutaleet ovat tavallista aktiivisempia ja fibrinogeenimäärät ovat suurempia. Diabeetikon tyypillinen rasvaprofiili lisää sekin hyytymisreaktioita ja huonontaa fibrinolyysiä. Diabeetikon riski saada ateroskleroosin tromboottisia komplikaatioita onkin 3-4-kertainen ei-diabeetikon riskiin verrattuna. Lisäksi diabeetikolla infarkti on usein suurempi ja komplikaatioita on paljon, totesi dosentti Riitta Lassila HYKS:sta. Aikuistyypin diabeetikoille pitäisi aina kun mahdollista määrätä ASA tai muu antitromboottinen lääkitys.
Diabeetikoilla pienikin ero verenpaineessa on merkitsevä ja verenpaine olisi saatava tavoitetasolle <<*T3> 130/85 mmHg:aan sekä valtimotaudin että nefropatian ehkäisemiseksi. Tavoite voi olla vieläkin matalampi, jos potilaalla on komplikaatioita, totesi dosentti Leena Mykkänen KYS:sta. Valtimotapahtumia ovat vähentäneet pieniannoksinen diureettihoito, selektiivinen beetasalpaaja, ACE:n estäjä ja myös kalsiumkanavan salpaaja. Riittävän tehon saavuttamiseksi tarvitaan usein lääkeyhdistelmiä.
