• Mari Vehmanen

Ajaako uudistus tehtailemaan väitöskirjoja?

Ajaako uudistus  tehtailemaan väitöskirjoja? Kuva 1 / 1

Erikoislääkärikoulutukseen suunnitellut muutokset huolestuttavat medisiinareita.

Millaisia ajatuksia uudistus herättää, Medisiinariliiton puheenjohtaja Jesper Perälä?

”Kandit pelkäävät, että oma erikoistumisala pitää lukita hyvin ­varhain.”

Jesper Perälä

− Teimme jäsenistöllemme kyselyn aiheesta, ja yksi huoli nousi selkeästi esiin. Suunniteltu valintamenettely mietityttää kovasti.

− Moni kokee, että jatkossa haluamalleen erikoisalalle päästäkseen on pakko alkaa tehdä väitöskirjaa jo opiskelijana. Kaavailujen mukaan valintapisteitä voisi kerryttää kandiaikana tutkimuksesta mutta ei käytännön työkokemuksesta.

Millaisiin tilanteisiin tämä voi johtaa?

− Esimerkiksi kesätyön hakemisen sijaan kannattaisikin ehkä taktikoida ja käyttää sama aika tutkimuksen tekemiseen. Ylipäänsä opiskeluajan stressi kasvaisi. Tieteellinen työ on totta kai tärkeää, mutta sen motiivina pitäisi olla aito kiinnostus.

− Lisäksi kandit pelkäävät, että oma erikoistumisala pitää lukita hyvin varhain. Enää ei voisi kokeilla erilaisia lääkärintöitä ja testata, mikä olisi itselle se sopivin vaihtoehto.

– Myös yleislääketieteen tilanne huolestuttaa. Ehdotettu pisteytys ei kannusta perusopintojen jälkeen hakeutumaan terveyskeskuspalveluun vaan suoraan erikoisalalle. Perusterveydenhuollon kandityötkään eivät välttämättä houkuttele, ellei niistä saa valintapisteitä.

Millaista mallia Medisiinariliitto ehdottaa?

− Tieteellisten näyttöjen painotusta pitää kohtuullistaa. Lisäksi kandiajan sijaisuudet tulisi huomioida. Tämä tukisi juuri sitä osaamisperusteisuutta, jota uudistukselta halutaan.

– Muutos tuo kaivattua läpinäkyvyyttä. Mutta onpa uusi linja millainen tahansa, siitä pitää tiedottaa ajoissa. Meitä juuri nyt opiskeleviahan asia eniten koskettaa.

Miltä huolet kuulostavat, uudistuksen aluekoordinaattori, neurologi Johanna Rellman?

− Tavoite luoda oikeudenmukainen valintatapa on lähtenyt nimenomaan nuorilta lääkäreiltä. Emme voi jatkaa nykykäytäntöä, jossa yhteiset säännöt puuttuvat. Murrosvaihe on ymmärrettävästi ikävä, mutta jatkossa selkeät kriteerit vähentävät stressiä.

− Medisiinareiden ääni kuuluu ehdottomasti, kun ehdotus yhä tarkentuu. Tieteellisten meriittien painoarvoa pisteytyksessä on jo pienennetty. Selvitimme muiden maiden malleja, ja tieteellinen työ otetaan kaikkialla huomioon. Pohdintojen jälkeen esimerkiksi monivalintatentti, opintoarvosanat ja suosituskirjeet kriteereinä hylättiin.

Miksi kandiajan sijaisuudet eivät kerrytä pisteitä?

− Erikoislääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jota STM:n asetus säätelee. Tämä vuoksi kriteerinä ei voi käyttää opiskelijan ohjattua ja valvottua työtä. On hieno ja kansainvälisestikin poikkeuksellinen käytäntö, että lääketieteen opiskelija saa toimia lääkärin sijaisena.

− Luotan nuorten lääkäreiden haluun kartuttaa osaamistaan käytännön työssä. Eikä uusi menettely poista työnantajien tarvetta kesä-, äitiysloma- tai muihin sijaisuuksiin.

Lisää aiheesta

Viisi tähteä on rekrytointivaltti
Keskussairaalat kouluttavat parhaiten
Viisi tähteä on rekrytointivaltti

Kirjoittajat
Mari Vehmanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.