Alkoholi-tutkimukset uusiksi?
Helsingin yliopiston Alkoholisairauksien tutkimusyksikön tuoreet tutkimustulokset saattavat panna merkittävän osan tähänastisista alkoholitutkimuksista uusiksi. Professori Mikko Salaspuron johtaman ryhmän havaintojen mukaan osa juodusta alkoholista palaakin paksusuolessa eikä päädy lainkaan maksan poltettavaksi. Suolistobakteerit sieppaavat matkalla osan alkoholin kaloreista, ja alkoholin todellinen kaloriarvo on siis yleisesti hyväksyttyä arvoa (7,1 kcal/g) alhaisempi.
- Jo pitkään on ihmetelty, mihin osa alkoholikaloreista häviää. Nyt selvisi, että 30 vuotta maailmanlaajuisessa käytössä olleen alkoholivaurion koe-eläinmallin perusta on ollut virheellinen. Tuhannet biokemialliset ja fysiologiset muutokset, joiden on oletettu olevan alkoholin aiheuttamia, ovatkin saattaneet johtua alkoholia saaneiden koe-eläinten vajaasta ravitsemuksesta. Suuri osa alkoholin myrkyllisyyttä koskevista koe-eläintutkimuksista joudutaan uusimaan, Mikko Salaspuro arvioi tulosten merkitystä.
Alkoholisairauksien tutkimusyksikössä on osoitettu, että alkoholia käytettäessä suoliston bakteerit voivat tuottaa palamistuotteena suuria määriä karsinogeenistä asetaldehydiä. Mitä enemmän suolistossa on alkoholia, sitä enemmän bakteerit tuottavat asetaldehydiä. Juomisen aikana elimistön korkeimmat asetaldehydipitoisuudet löytyvät juuri paksusuolesta.
Maksan ulkopuolella, esimerkiksi suolistossa syntyvä asetaldehydi osoittautui tutkimuksessa huomattavasti maksasolujen sisällä syntyvää asetaldehydiä myrkyllisemmäksi. Tutkijat epäilevätkin, että suolistossa syntyvä asetaldehydi olisi maksavaurioiden synnyn pääsyy. Jatkossa pyritään selvittämään, löytyisikö maksakirroosipotilaiden suolistosta bakteeri, joka tuottaa erityisen paljon asetaldehydiä; tämä selittäisi sen, miksi vain viidennekselle alkoholisteista kehittyy maksavaurio. Kiinnostava kysymys on myös, onko asetaldehydin suolistosta häviämisessä yksilöllisiä eroja.
Tällä hetkellä tutkijat etsivät asetaldehydin huipputuottajia valtavasta bakteerijoukosta bakteeri kerrallaan. Selviä eroja onkin jo löydetty. Kun tuottajabakteerit on saatu selville, asetaldehydin tuottoa voitaisiin periaatteessa vähentää antibiootein. Näin voitaisiin periaatteessa estää maksavaurioiden syntyä. Mikko Salaspuron mielestä mahdollisuus on kuitenkin vain teoreettinen.
- Alkoholisti joutuisi käyttämään antibiootteja pitkinä kuureina ja vastaan tulisivat resistenssikysymykset. Ennaltaehkäisyn päähuomion on edelleen oltava alkoholinkäytön rajoittamisessa. Jos keskeisiä bakteereja on vain muutama, voisi rokotus olla mahdollinen, Salaspuro arvioi.
Salaspuron ryhmä epäilee tulostensa perusteella myös, ettei kuitujen käytön vähentyminen ole ainut syy paksusuolen syövän lisääntymiseen. Alkoholin kulutus kolminkertaistui Suomessa 70-luvun alussa, ja samanaikaisesti on myös paksusuolen syöpä yleistynyt. Ryhmän arvion mukaan jo alkoholin kohtuukäyttö voisi olla paksusuolen syövän riskitekijä.
Ryhmä esitteli tuloksensa kansainväliselle tutkijajoukolle Amerikan maksatutkimusyhdistyksen tieteellisessä kokouksessa Chicagossa tällä viikolla. Mikko Salaspuron arvion mukaan ryhmä saa lähivuosina tottua kovaan kritiikkiin; monet vanhat tutkijat halunnevat osoittaa ryhmän olevan väärässä. (Kirsi-Marja Peräkylä)
