Tähtäimessä tohtorinhattu
Oulun yliopistossa alkaa kaksivuotinen tutkijalääkärilinja, joka toimi pilottina kolme vuotta. Tutkijalääkärilinjat ovat jo kaikissa muissa yliopistoissa.
Lääketiedettä ensimmäistä vuotta Oulussa opiskelevalle Meeri Kälkäjälle on ollut aina selvää, että tekee joskus väitöskirjan. Hän opiskeli aiemmin kanditutkinnon biokemiasta, ja väitöstutkimuksen tekeminen oli alalla yleistä.
Kälkäjä on iloinen, että opinnot lääketieteellisessä ovat lähteneet hyvin käyntiin ja aiemmat biokemian opinnot luettiin hyväksi. Hänen ei ole tarvinnut opiskella koko keväänä lääkiksessä biokemiaa. Entisistä opinnoista on ollut hyötyä muutenkin: esimerkiksi sanasto on tuttua.
– Tähän on ollut pitkä tie, mutta nyt tuntuu, että olen oikeassa paikassa.
Valinta tutkijalääkärilinjalle oli joulukuussa, ja tulokset tulivat tammikuussa. Kälkäjää motivoi väitöskirjan tekemiseen eritysesti tehokas opinnoissa eteneminen.
Väitöskirjasta on etua myös erikoistumisvaiheessa, koska erikoistumispaikoista kilpaillaan.
– Siksi haluan käyttää kaikki mahdollisuudet, että saan oman mieluisan alan.
Nyt Kälkäjää kiinnostavat ennen kaikkea lastentaudit. Hän aikoo kuitenkin pitää ovet avoimina, sillä ajatukset erikoisalasta saattavat muuttua opintojen edetessä.
Hän etsii parhaillaan sopivia tutkimusryhmiä tuleville kesille. Ryhmien löytyminen riippuu hänen mukaansa paljon myös niistä itsestään ja millaisia mahdollisuuksia niillä on.
– Mukavalta tuntuu, että jatkossa on tutkijalääkärilinjalaisten ryhmä sekä linjan ohjaajien tuki.
”Tutkimuksen tekeminen tuo vaihtelua”
Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelija Hanna Issakainen haki tutkijalääkärilinjalle ennen kaikkea sen vuoksi, että väitöskirjan tekemisestä saa lisäpisteitä erikoisaloille haettaessa.
– Joillekin erikoisaloille on vaikeaa päästä, ja siksi lisäpisteiden hankkiminen motivoi. Tällä hetkellä kiinnostavimmilta aloilta tuntuvat oikomishoito sekä suu- ja leukakirurgia.
Tutkimuksen tekeminen tuo hänen mielestään vaihtelua, koska väitöskirja aloitetaan jo koulun aikana ja se on myös mahdollista saada valmiiksi. Tutkimukset jatkuvat perustyön ohella. Häntä kiinnostaisi muun muassa tutkia, minkälainen yhteys iensairauksilla on muihin sairauksiin.
Issakainen oli alkuvuonna tutkijalääkärilinjan infossa, ja heti tuli tunne, että tämä on hänen juttunsa.
– Nyt etsimme tutkimusryhmän, jossa aloitamme. Vastedes on rotaatiojaksoja, jolloin pääsemme tutustumaan useaan ryhmään. Kesäksi jokainen etsii itselleen ryhmän, jossa voi olla vaikka kuukauden tai pidempään.
Pilotista hyviä kokemuksia
Oulun yliopiston tutkijalääkärilinjalle valittiin kymmenen lääketieteen opiskelijaa, jotka tietävät ensimmäisenä opiskeluvuonna haluavansa tutkijoiksi.
Oulussa on ollut aikaisemminkin tutkijalinja, mutta se hiipui jostakin syystä Oulun yliopiston fysiologian professorin Mikko Tulpon mukaan.
Nyt linja käynnistettiin uudelleen pilotin avulla, ja siitä saatiin niin hyviä kokemuksia, että se päätettiin virallistaa. Motivoituneita opiskelijoita halutaan kannustaa väitöskirjan alkuvaiheessa, että työ lähtisi sujuvasti liikkeelle.
– Kokeilimme, miten opiskelijoiden valinta toimii, löytävätkö he tutkimusryhmiä ja ryhtyvätkö he tekemään väitöskirjaa. Kaikki kokemukset olivat positiivisia, Tulppo kuvaa.
Opiskelijoita kehotetaan hakeutumaan mielellään kolmeen tutkijaryhmään, että he näkevät, millaista tutkimusta yliopistossa on.
Tutkimuksen kirjo on laaja, molekyylitutkimuksesta epidemiologiaan.
– Opiskelija käy muutaman viikon kussakin valitsemassaan ryhmässä. Heidän on tarkoitus ryhtyä tekemään väitöskirjaa ehkä toisena opiskeluvuotena, kun he ovat käyneet katsomassa ryhmiä ja yhteinen tahtotila on löytynyt ohjaajan kanssa.
Monivaiheinen haku
Oulun yliopistossa aloitti 172 lääketieteen ja 52 hammaslääketieteen opiskelijaa vuonna 2025. Tutkijalääkärilinjalle on ollut joka vuosi parikymmentä hakijaa, joista 1–2 on hammaslääketieteen opiskelijoita ja loput lääkisläisiä.
Opiskelijat laativat valinnan ensimmäisessä vaiheessa motivaatiokirjeen, jonka perusteella neljä henkilöä valitsee anonyymisti hakijat. Tämän jälkeen hakijat osallistuvat aineistokokeeseen. Siihen on valittu tieteellinen artikkeli, jonka abstrakti on peitetty.
Hakijat kirjoittavat suomeksi abstraktin, joka sekin analysoidaan anonyymisti.
– Viimeisessä vaiheessa kolme henkilöä haastattelee hakijat. Tällöin ei tiedetä, paljonko hakijat ovat saaneet pisteitä motivaatiokirjeestä ja aineistokokeesta. Lopuksi pisteet lasketaan yhteen.
Parhaillaan Tulpon mukaan pohditaan, miten tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää tekoälyä tutkijalääkärilinjan opetuksessa ja tutkimuksessa.
– Olemme keskustelleet, että siitäkin pitäisi järjestää jokin kurssi.
