1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alkoholilain vaikutukset ennakoitua pienempiä
Ajan­kohtai­sta

Alkoholilain vaikutukset ennakoitua pienempiä

THL:n mukaan pitkään jatkunut kulutuksen lasku pysähtyi ja kääntyi lievään nousuun huolimatta samanaikaisesta alkoholiveron korotuksesta.

Alkoholilain vaikutukset ennakoitua pienempiä Kuva 1 / 1

Vuoden 2018 alussa voimaan tullut alkoholilaki ei ensimmäisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi alkoholin kulutukseen Suomessa. Kuitenkin pitkään jatkunut kulutuksen lasku pysähtyi ja kääntyi lievään nousuun huolimatta samanaikaisesta alkoholiveron korotuksesta. Näin toteaa THL.

THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä sanoo, että merkittävin syy kulutuksen arvioitua pienemmälle muutokselle löytyy oletettavasti hinnoittelusta.

– Päivittäistavarakauppa ja Taloustutkimus ennakoivat nelosoluiden, siidereiden ja lonkeroiden hintojen laskevan noin 40 prosenttia. Myös THL arvioi, että näiden juomien tarjoushinnoittelu tekisi niistä hinnaltaan kilpailukykyisiä halvan keskioluen kanssa. Ainakin ensimmäisenä vuonna oltiin kaukana tästä, mikä oli kansanterveyden kannalta erinomaista, kertoo hän tiedotteessa.

Lakimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ottamalla huomioon erilaisia kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kesän helteisyys, veronkorotukset, varastointi ja taloustilanne. Tällaisen mallittamisen tarjoaman arvion mukaan lakimuutoksen vaikutus vastaisi 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen, mutta arvio ei ollut tilastollisesti merkitsevä, eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta.

Alkoholinkulutus väheni vuosikymmenessä viidenneksellä

Ennalta arvioitiin, että lakimuutos voisi lisätä alkoholikuolemia 150:llä vuodessa. Arvioidun suuruisia muutoksia alkoholikuolemien määrässä joko ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla seitsemänä vuonna.

Vuosina 2007─2017 alkoholinkulutus väheni viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus (alkoholiperäiset taudit, alkoholimyrkytys sekä päihtyneenä tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet) kolmanneksella.

Kulutuksen vähenemisestä merkittävä osa, 56 prosenttia, selittyi mallituksen mukaan alkoholiverojen korotuksilla ja kaikkiaan 70 prosenttia erilaisilla hintaan ja talouteen liittyvillä tekijöillä.

Jos alkoholiin liittyvä kuolleisuus olisi pysynyt vuoden 2007 tasolla, kymmenvuotiskaudella 2008─2017 olisi nähty 5 900 alkoholiin liittyvää kuolemaa enemmän. Luku kertoo alkoholihaittojen mittakaavasta ja kulutusmuutosten merkityksestä.

Lopullisia johtopäätöksiä vasta vuosien kuluttua

Hallituksen esityksessä uudeksi alkoholilaiksi lakia suunniteltiin arvioitavaksi kolmen vuoden päästä sen voimaantulosta.

Lue myös

– Kolmekin vuotta saattaa joskus olla lyhyt aika arviointiin: siidereitä ja lonkeroita alettiin myydä ruokakaupoissa vuonna 1995, ja silloin kulutuskäyttäytyminen muuttui viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Mallituksen teimme nyt, koska kysyntä lyhyen aikavälin muutosten väliarvioinnille on ollut suurta, Mäkelä toteaa tiedotteen mukaan.

Lopullisia johtopäätöksiä lain vaikutuksista voidaan tehdä vasta useamman vuoden kuluttua. Pidemmällä aikavälillä nähdään esimerkiksi, kiristyykö hintakilpailu tähän mennessä nähdystä ja mitä alkoholihaitoille käy. On myös tarpeen seurata, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu. Vuoden 2018 aikana päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin.

Kuva: Pixmac

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Viesti oikein - terveydenhuolto parantuu

Lääkärin hyvin esittämät, valitut kysymykset voivat voimauttaa potilasta, edistää hoitoa ja kuntoutumista, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Näivettyä vai kehittyä?

Terveyskeskus kaipaa radikaalia uudelleenmäärittelyä, kirjoittaa Petja Orre.

Ajassa
STM:n budjetti kutistuu ensi vuonna miljoonilla

Ministeriön ehdotus ensi vuoden määrärahoiksi on 14,9 miljardia euroa.

Ajassa
Uudenmaan erillisratkaisu sai ilmaa alleen

Selvitysten pohjaksi noussee kuntien ehdottama viiden sote-alueen malli.

Ajassa
Lääkärintodistusten sähköinen välitys Kelaan toimii harvassa paikassa

Toiminto puuttuu vielä useista potilastietojärjestelmistä.

Ajassa
Influenssarokotteet myöhästyvät

Laajamittaisia joukkorokotuspäiviä ei kannata järjestää ennen marraskuun loppua, ohjeistaa THL.