1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Arvostetun Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen
Ajan­kohtai­sta

Arvostetun Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Arvostetun Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen Kuva 1 / 1 Kuva: Duodecim

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavoselle arvostetun Konrad ReijoWaara -palkinnon.

Palkinnon myöntämisen perusteluissa todetaan, että Paavonen on roolimalli professorista, joka on toiminut koko uransa ajan ensisijaisesti käytännön lääkärinä, kliinikkona ja samalla akateemisena tutkijana ja opettajana.

Hän on julkaissut tutkijauran aikana yli 600 julkaisua vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa arvostetuissa lääketieteen lehdissä. Hänellä on myös noin 150 julkaistua artikkelia pääasiassa Aikakausikirja Duodecimissa ja Lääkärilehdessä.

Paavonen on ohjannut kolmisenkymmentä väitöskirjaa. Lisäksi hän on jatkanut aktiivisesti tutkijanuraa eläkkeelle jäämisen jälkeenkin emeritusprofessorina. Tuorein julkaisu on viime vuoden joulukuulta The New England Journal of Medicinessä,

Naistentauteja muuttaneet tutkimukset

Hänen tutkimuksensa, jotka ovat muuttaneet naistentautien kliinistä käytäntöä, ovat muun muassa tutkimukset klamydiainfektioiden kirjosta ja tautitaakasta; kaikkien Suomen yliopistoklinikoiden toteuttama ja Paavosen ja Juha Teperin johtama VuoKKo (Vuodot, kierukka, kohdunpoisto) -tutkimus hormonikierukan vaikuttavuudesta. Lisäksi tutkimus syöpää ehkäisevästä papilloomavirusrokotteesta johti näiden rokotteiden käyttöönottoon ja rokoteohjelmiin.

Hormonikierukan käyttö runsaiden kuukautisten hoidossa on puolittanut kohdunpoistoleikkausten määrän Suomessa. Yhteistyössä professori Matti Lehtisen ja monien muiden tutkijalääkärien kanssa 14 maassa neljällä mantereella tehty HPV-rokotetutkimus oli globaali tutkimus, joka osoitti rokotteen ehkäisevän gynekologisten syöpien esiasteita ja syöpiä.

– Rokotteen vaikutus on erityisen suuri kehitysmaissa, joissa naisten HPV-tautitaakka on suurin. HPV on eliminoitavissa 20 vuodessa, jos rokotekattavuus ja niin sanottu laumasuoja on hyvä. Suomessakin pian alkava poikien rokottaminen on iso askel eteenpäin, sanoo Paavonen tiedotteessa.

Hän on myös perustanut HYKS:n vulvapoliklinikan, joka on auttanut lukemattomia naisia gynekologisissa kiputiloissa ja tulehduksissa, vähentänyt paljon kärsimystä ja järkeistänyt terveyspalvelujen käyttöä.

Lue myös

Paavosen mukaan gynekologian perusasiat eivät ole muuttuneet paljoakaan hänen uransa aikana. Avainasemassa on potilaan kohtaaminen, kuunteleminen, tukeminen ja ongelmaratkaisu.

– Erilaisia apuvälineitä ja tekniikoita on toki kehitetty, mutta perusasiat pysyvät. Kliinisen tutkimuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa – tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa. Lääkärin, mukaan lukien professori, ylilääkäri ja muu johtajalääkäri, tulee vaalia ja säilyttää ote kliiniseen potilastyöhön toimimalla myös etulinjassa. Se on sitä tärkeämpää, mitä isompi yksikkö on kyseessä. Roolimalleja tarvittiin eilen ja tarvitaan tänään ja huomenna uusien ja entistä taitavampien kliinikoiden kasvattamiseksi, innostaa Paavonen.

20 000 euron Konrad ReijoWaara-palkinto jaettiin Duodecimin 138. vuosipäivän symposiumissa tänään.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.