Asiakaslähtöiset palveluketjut edistyvät Pirkanmaalla
Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomien palveluketjujen luominen on yksi osa valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelmaa. Kokeilulaki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta tuli voimaan vuonna 2000. Laki korostaa asiakasnäkökulmaa, kustannustehokkuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Saumattomien hyvinvointipalvelujen kehittämishanke alkoi Pirkanmaalla huhtikuussa 2001, ja se kerää nyt kokemuksia yli organisaatiorajojen toimivista palveluketjuista ja niitä tukevasta tietoteknologiasta. Pilottiprojektiin osallistuvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköt, Tampereen, Valkeakosken ja Vammalan kaupungit, Äetsän kunta ja Virtain terveyskeskus. Hankkeessa on mukana myös Kela, yksityisiä palveluntuottajia, edustajia kolmannelta sektorilta samoin kuin asiakkaita ja omaisia. Kokeilulakia soveltavia projekteja on menossa niin ikään Satakunnassa, Helsingissä ja Uudellamaalla sekä Raahen seudulla.
Projektipäällikkö Anni Lausvaara Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoo, että perinteistä organisaatioista lähtevää toimintatapaa haluttiin muuttaa asiakaskeskeiseksi.
- Aikaisemmin ei ajateltu palvelujen kokonaisuutta asiakkaan kannalta, jolloin syntyi päällekkäistä työtä. Esimerkiksi kerran dementiaoireiselle potilaalle tehtiin terveyskeskuksessa kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia, joiden tuloksista pääteltiin, että potilas selviää kotona viikonlopun. Potilaalle tuli kuitenkin kotona tajuttomuuskohtaus, ja omaiset toimittivat hänet päivystykseen. Sairaalan puolella olevassa päivystyksessä ei ollut tietoyhteyksiä terveyskeskuksen rekisteriin, joten hoitohenkilökunta ei saanut tietoja aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja diagnooseista. Tutkimukset aloitettiin päivystyksessä uudestaan ja todettiin, että potilaalla oli aivoperäisiä häiriöitä. Potilas lähetettiin keskussairaalaan, jossa hän odotti tutkimuksia useita päiviä. Lopulta tehtiin sama diagnoosi ja potilas lähetettiin takaisin omaan terveyskeskukseen.
Tekniset työvälineet tulossa ensi keväänä
Anni Lausvaara toteaa, että palveluketjusuunnitelma on työväline, jonka avulla eri organisaatioiden tuottamat palvelut kootaan suunnitelmallisesti yhteen. Palveluketjusuunnitelman ja viitetietojärjestelmän avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat seurata asiakkaan palveluketjua siten, että turhaa päällekkäistä työtä ei synny.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista noin kahdellakymmenellä prosentilla on tietoja useamman kuin yhden organisaation tietojärjestelmässä. Kaikista asiakkaista noin viisi prosenttia hyötyisi palvelujen koordinoimisesta eri organisaatioiden yhteisen tietojärjestelmän avulla. Arvioiden mukaan juuri nämä kahdenkymmenen ja viiden prosentin asiakasryhmät käyttävät valtaosan sosiaali- ja terveysjärjestelmän voimavaroista. Merkittävää hyötyä odotetaan myös siitä, että asiakkaiden tietoja päästään katselemaan viitetietojärjestelmän avulla yksittäisissäkin tilanteissa, esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Palveluketjusuunnitelma toimii parhaiten sähköisesti siksi, että tällöin se päivittyy lähes reaaliaikaisesti.
- Aluetietojärjestelmän hankinta on vielä meneillään ja käyttöönoton jälkeen pääsemme katsomaan, kuinka suunnitelma toimii parhaimmillaan. Teknisiä työvälineitä odotetaan kevään 2004 aikana.
Anni Lausvaara mainitsee, että palvelujärjestelmän ohjaaminen on tulevaisuuden haaste.
- Palvelujen ohjaaminen tulee ajankohtaiseksi erityisesti silloin, kun palveluja järjestetään monituottajamallin mukaan. Koska palveluja tuotetaan monista eri organisaatioista, on erittäin vaikea arvioida, mitä erilaiset päätökset vaikuttavat esimerkiksi jonotilanteeseen, läpimenoaikoihin tai kustannuksiin. Haasteena on kehittää palveluketjusuunnitelmasta työkalu, josta nähdään myös ryhmiä koskevaa tietoa. Palvelut pitäisi pystyä järjestämään siten, että resurssien vajauksia voitaisiin ennakoida. Saisimme siis tietoa johtamisen ja ohjaamisen työvälineiksi.
Yksitoista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista toimii projektissa omaneuvojina, jotka opastavat asiakkaita löytämään oikeat palvelut sopivaan aikaan.
- Emme ole perustaneet uusia virkoja, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät omaksuvat uudenlaisen työmenetelmän. Kun asiakas käy oikeissa palvelupisteissä oikeaan aikaan, ammattilainen voi käyttää työaikansa asiakkaan hoitamiseen ja palvelemiseen.
