Assi Liikanen väitteli itäsuomalaisten hoitoyksiköiden kulttuuritoiminnasta: Lisää kulttuuria hoitotyön arkeen!
Assi Liikanen tarkastelee väitöskirjassaan taide- ja kulttuuritoiminnan laajuutta, muotoja, merkitystä ja mahdollisuuksia neljässä hoitoyksikössä Mikkelissä: Tuukkalan sairaalassa, Moision psykiatrisen sairaalan kotiuttamisvalmennusyksikössä, Saulinpuiston kehitysvammaisten palvelukodissa sekä Pankarannan vanhainkodissa. Sosiaalipolitiikan väitöskirja tarkastettiin viime perjantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Assi Liikanen sai kimmokkeen väitöskirjan tekoon Unescon Arts in Hospital -hankkeesta, johon hän tutustui toimiessaan Suomen Mielenterveysseuran Terveyttä kulttuurista -verkoston projektipäällikkönä.
- Oli hienoa löytää tutkimusalue, jossa yhdistyvät aikaisempi työkokemus ja elämänikäinen harrastus. Työskentelin pitkään Mikkelissa läänin sosiaalitarkastajana sekä keskussairaalan henkilöstösihteerinä, ja kulttuuri on ollut aina tärkeä harrastus. Halusin testata Arts in Hospital -hankkeen kantavuutta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja pyrin myös selvittämään taiteen sekä kulttuuritoiminnan sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Kolmantena tavoitteena oli tutkia kulttuurin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kenttien yhteistyön edellytyksiä. Arts In Hospital -hanke syntyi 1990 YK:n ja Unescon kulttuurikehityksen vuosikymmenen aloitteena ja levisi 18 jäsenmaahan. Tämä hanke painotti esteettisen ympäristön sekä aktiivisen taidetoiminnan merkitystä tervehtymisessä ja kuntoutumisessa.
- Aluksi Arts in Hospital pyrki lisäämään taidetta sairaaloihin ja hoitolaitoksiin, mutta myöhemmin päämäärät laajenivat: taide- ja kulttuuritoiminta haluttiin integroida osaksi hoitotyötä, kuntoutusta ja hyvinvointipalveluja. Taiteen ja kulttuurin keinoin haluttiin kehittää hoitokäytäntöjä ja terapioita sekä lisätä sairaaloiden, hoitokotien ja niiden ympäristöjen viihtyisyyttä. Ihminen nähtiin kokonaisvaltaiseksi yksilöksi, jonka fyysiset, älylliset ja tunteelliset tarpeet pitää ottaa huomioon terveydenhuollossa.
Jatkuva kiire riesana
Assi Liikasen tutkimat hoitoyksiköt pitivät vuoden 2001 aikana päiväkirjaa arjen ja rutiinien yläpuolelle nousevista tapahtumista, esimerkiksi pienistä juhlista, tanssihetkistä ja taiteilijavierailuista. Liikanen haastatteli 2 lääkäriä, 15 hoitohenkilökunnan jäsentä ja 10 asiakasta. Taiteelle ja kulttuurille on runsaasti kysyntää hoitolaitosten arjessa, mutta toimintaa ei ole helppo sovittaa hoitokulttuuriin.
- Taide- ja kulttuuritoiminta ei ole muotoutunut järjestelmällisesti osaksi hoitotyötä tai kuntoutustoimintaa Suomessa, vaikka yksittäisiä kehittämisprojekteja on syntynyt. Kaikissa haastatteluissa tuli esiin hoitohenkilökunnan ainainen kiire, joka vaikeuttaa kulttuuritoiminnan järjestämistä. Joskus taide koettiin jopa arjen sujumisen uhkaksi. Arts in Hospital -tavoite toteutuu osittain tutkimissani hoitoyksiköissä. Moision sairaala oli omaksunut parhaiten tämän aatteen. Sairaalaan on koottu mittava taidekokoelma ja perustettu mm. sairaalamuseo. Kotiuttamisvalmennuksen tavoitteet tukevat mielenterveyskuntoutujien omatoimisuutta myös taide- ja kulttuuritoiminnan keinoin. Joillekin psykiatrisille potilaille on tullut taide- ja kulttuuritoiminnasta elämisen ja kuntoutumisen edellytys. Saulinpuiston kehitysvammaisten palvelukodissa on lukuisia taide- ja kulttuuritapahtumia, ja monet henkilökunnan jäsenet pitävät tällaista toimintaa elämänlaadun ja yhteisöllisyyden kohottajana. Tuukkalan sairaalan arkea on vaikea kuvata yleisesti, sillä osastot poikkeavat paljon toisistaan. Sieltä löytyi esimerkillinen osasto, jossa voi aistia kauneutta, mutta monet osastot ovat vasta laatimassa taide- ja kulttuurikalenteriaan. Pankarannan vanhainkodissa oli paljon juhlia ja pieniä spontaaneja tapahtumia, mutta jatkuva kulttuuri- tai päivätoiminta oli vähäistä vuonna 2001.
Assi Liikanen toteaa, että taiteelle ja soveltavalle kulttuuritoiminnalle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Haastatellut henkilöt kertoivat nauttivansa taide-esityksistä: ne antoivat elämänsisältöä, yhdistivat asiakkaita lähemmäs toisiaan ja katkaisivat rutiininomaisen arjen. Liikanen löysi taide- ja kulttuuritoiminnasta neljä ihmisen hyvinvointiin vaikuttavaa elementtiä.
- Taide antaa elämyksiä sekä merkityksellisiä nautintoja, ja sillä on yhteys hyvän elämän kokemuksiin ja parempaan koettuun terveyteen. Taide lisää viihtyisyyttä elin- ja työympäristössä, ja taideharratukset saavat aikaan verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Kulttuuritoiminta koetaan merkiksi välittämisestä, joka synnyttää luottamusta itseen ja ympäristöön. Taiteen ja kulttuuritoiminnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kentät kohtaavat, jos toimintamahdollisuudet muuttuvat tasa-arvoisemmiksi. Näiden alueiden lähentyminen edellyttää myös, että taide- ja kulttuuritoiminta ymmärretään osaksi jokaisen ihmisen elämää. Hoitolaitoksissa pitäisi järjestää paitsi ammatillista lisäkoulutusta myös arvioida resurssit uudelleen sekä tehdä työ joustavammin.
