Ajan­kohtai­sta

Diabeettista retinopatiaa sairastavien verkkokalvolta löytyi imusuonen kaltaisia rakenteita

Löytö viittaa imusuonimekanismin merkittävään rooliin vaikeassa PDR-silmäsairaudessa.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Diabeettista retinopatiaa sairastavien potilaiden verkkokalvolla esiintyy uudisverisuonten lisäksi myös imusuonen kaltaisia rakenteita, selviää Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimuksesta. Diabeettinen verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista. Yksi sen muodoista on proliferatiivinen retinopatia (PDR).

Vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian taustatekijöitä ei tunneta tarkasti. Tutkijat kehittivät siksi sairauden tutkimiseen uuden ex vivo -mallin, jonka avulla PDR-potilaiden uudissuoninäytteiden kolmiulotteisia kudosrakenteita on pystytty tutkimaan ensimmäistä kertaa sekä tuoreeltaan että kudosviljelyolosuhteissa.

– Taudin patofysiologian mekanismien tarkempaan ymmärtämiseen tarvittiin tutkimuksellisia innovaatioita, sillä eläinmalleissa uudissuonisto ei kehity samaan laajuuteen kuin ihmissilmässä. PDR-potilailta silmäkirurgisesti poistetut lasiais- ja uudissuoninäytteet tarjoavat tähän ainutlaatuisen tutkimusmallin, selittää tutkimusta johtanut dosentti Kaisa Lehti tiedotteessa.

Tutkiessaan PDR-potilaiden silmistä poistettuja uudissuoninäytteitä, tutkijat hyödynsivät moderneja solu- ja kudoskasvatustekniikoita, 2D- ja 3D-immunofluoresenssivärjäyksiä, immunohistokemiaa, RNA-sekvensointia ja elektromikroskopiaa.

– Löysimme kudoksista imusuonen kaltaisia rakenteita, ja viljelyssä PDR-kudosnäytteet kehittivät sekä uusia verisuonia että imusuonen kaltaisia rakenteita. Lisäksi havaitsimme uudessa mallissa aikaisemmin tunnistamattomia solurykelmiä, joiden endoteelisoluja voitiin stimuloida jakautumaan tai liikkumaan ympäröivään kudokseen, mikä muistutti kehityksellistä verisuonten muodostumista, kertoo julkaisun ensimmäinen kirjoittaja, tutkija Erika Gucciardo.

Lue myös

Tutkijoiden mukaan löydökset viittaavat imusuonimekanismin merkittävään rooliin vaikeassa PDR-silmäsairaudessa. Tutkijat pohtivatkin nyt, että osallistuvatko havaitut imusuonirakenteet verisuonten tapaan pääosin toimimattoman ja haitallisen uudissuoniston muodostumiseen vai voisivatko ne kenties toimia myös tulehdussolujen ja -nesteen poistamisessa kudoksesta.

Mikäli imusuonirakenteet ja -solut toimivat lisämekanismina haitallisen uudissuoniston muodostumiselle, tutkijoiden mukaan kannattaisi lääkkeiden kehitystä suunnata kattamaan verisuonituksen ohella imusuonistoon kohdistuvia mekanismeja.

– Vaikka silmäkirurgiset hoitomuodot ovat kehittyneet huomattavasti, uudissuonimuodostus voi yhä pahimmillaan johtaa verkkokalvon irtaumaan ja sokeuteen osalla PDR-potilaista, muistuttaa silmäkirurgi, dosentti Sirpa Loukovaara.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030