Diabetesliiton puheenjohtaja Matti Väistö: Hoito ei toteudu vieläkään tasapuolisesti Suomen eri kolkissa

- On totta, että diabeetikkojen hoidon laadussa on eroja eri puolilla Suomea, myöntää Diabetesliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Väistö.

Hän korostaa, että keskimäärin suomalainen diabeteshoito on kansainvälisesti vertaillen todella korkeatasoista ja perustuu tutkittuun tietoon.

- Mutta teoria ei aina ulotu käytäntöön. Terveyskeskuksen henkilökunta saattaa olla liian kuormitettua voidakseen opiskella ja omaksua uutta tutkimustietoa. Jatkokoulutukseen ei joka paikassa edelleenkään kannusteta. Ja jos sitä ainoatakaan lääkärinvirkaa ei ole saatu täytetyksi, diabetespotilaat kärsivät tilanteesta siinä missä muutkin kroonisesti sairaat, Väistö huomauttaa.

Hän korostaa, miten tärkeää on diabeetikon hyvä hoitotasapaino, jolloin ehkäistään yhteiskunnallekin huomattavasti kalliimmiksi koituvien liitännäissairauksien syntyminen.

- Kun diabetes on hallinnassa, se ei näy päällepäin. Diabeetikko saattaa siten kuulla kommentteja tyyliin: Miksi sinä, terve ihminen, valitat! Tällaista tietämättömyyttä saattaa yhä löytyä jopa kuntien terveys- ja sosiaalitoimestakin.

Diabetesliitto tukee paikallistasollakin

- On myös ymmärrettävää, että kunnallispoliitikot joutuvat taiteilemaan monien potilasryhmien vaatimusten ristitulessa. Kunnallisesta terveyspolitiikasta on silloin vaarassa tulla tempoilevaa, jolloin päätöksiä tehdään sen mukaan, millä ryhmillä on kovin ääni, Väistö sanoo.

Hän korostaakin Diabetesliiton paikallisyhdistysten ja paikallisen terveystoimen edustajien jatkuvaa vuorovaikutusta. Aktiivisesti toimiva yhteistyöryhmä juurruttaa kuntaan pitkäjänteisen diabeteshoidon välttämättömyyttä. Silloin ei pääse syntymään tilanteita, että diabeetikko joutuu esimerkiksi tappelemaan kunnan maksamista testiliuskoista joka vuosi uudelleen ja uudelleen.

- Tällaisten tapausten varalle Diabetesliitto on omalta osaltaan tuomassa tukea uuden kuntastrategian avulla. Sen tarvetta ja ajankohtaisuutta lisää Dehkon lisäksi sekin, että vuoden kuluttua edessä ovat taas kunnallisvaalit, Väistö sanoo.

Matti Väistö painottaa pitkäjänteisen työn merkitystä myös kansallisessa terveyspolitiikassa. Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat löytäneet toisensa ja puhuvat ns. strategisesta kumppanuudesta. Joukkoruokailun sekä valmisruoka- ja elintarviketeollisuuden kehittäminen, sydänmerkin käytön laajentaminen ja arkiliikunnan edistäminen ovat yhteisiä työkohteita.

- Diabeteshoitajien palkkaaminen potilaiden tueksi olisi ensiarvoisen tärkeää, samoin terveyskeskusten sisäinen ja niiden välinen erikoistuminen. Potilasryhmät ovat yhä enemmän erilaistumassa, ja hoitojärjestelmältä odotetaan eri asioita kuin ennen. Diabeteksen ajanmukainen hoito on potilaan kuulemista, hänen oman kokomuksensa kunnioittamista ja omahoidon tukemista, muistuttaa Matti Väistö.