1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euron apurahat
Ajan­kohtai­sta

Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euron apurahat

Suurimman apurahan sai dosentti Jarna Hannukainen, joka tutkii aivojen ja suoliston mikrobiston vuorovaikutusta sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä.

Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euron apurahat Kuva 1 / 1

Diabetestutkimussäätiön apurahan on saanut 24 tutkijaa tai tutkimusryhmää. Apurahasumma on yhteensä 550 000 euroa.

Suurin apuraha on sata tuhatta euroa. Sen sai kaksivuotisena dosentti Jarna Hannukainen Turun yliopistosta. Hän tutkii muun muassa aivojen ja suoliston mikrobiston välistä vuorovaikutusta sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä.

Hän myös kehittää menetelmää niiden henkilöiden tunnistamiseksi, joille säännöllisestä fyysisestä liikuntaharjoittelusta olisi erityistä hyötyä insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä.

Dosentti Tiinamaija Tuomi sai 69 000 euron kaksivuotisen apurahan. Hän tutkii, kuinka keväällä 2018 julkaistussa tutkimuksessa ehdotettu diabeteksen jaottelu alatyyppeihin säilyy sairauden edetessä. Tuomi työskentelee Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä.

Professori Riitta Veijola Oulun yliopistosta sai kaksivuotisen 69 000 euron apurahan DIPP Novum -tutkimukseen, joka laajentaa tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvää DIPP-tutkimusta odotusaikaan ja vastasyntyneen ensimmäisiin kuukausiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan epigeneettistä periytymistä kolmen sukupolven aikana.

Hakemuksissa korostui tyypin 2 diabetes

Diabetestutkimussäätiö sai 110 apurahahakemusta, yhden vähemmän kuin edellisvuonna.

Lue myös

Tänä vuonna oli eniten tyypin 2 diabetesta koskevia hakemuksia. Viime vuonna hakemuksissa korostui tyypin 1 diabetes.

Säätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja, professori Leo Niskanen luonnehtii hakemuksia korkeatasoisiksi.

Eniten hakemuksia säätiö sai Helsingin yliopistosta, josta tuli 25,5 prosenttia hakemuksista.

Diabetestutkimussäätiön perustivat Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset vuonna 1976. Säätiö on historiansa aikana tukenut tutkijoita yli yhdeksällä miljoonalla eurolla.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Biosimilaarit säästäisivät miljoonia

– Uudet hoidot pitäisi aloittaa markkinoilla olevalla halvimmilla biosimi­laarilla, sanoo Heikki Bothas.

Näkökulma
Lisää lääkärien ääntä sote-valmisteluun

Potilaskeskeinen toiminta antaa ­mahdollisuuden työotteeseen, joka ­haastaa perinteisen asiantuntijuuden, kirjoittaa Pekka Larivaara.

Liitossa
Jo 30 vuotta tutkittua tietoa suomalaisesta lääkärikoulutuksesta

Nuoret lääkärit olivat tyytyväisiä perus- ja erikoistumis­koulutukseensa.

Työssä
Lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia ­ehkäistään tiedolla

Jopa joka viides sairaalapotilas saa vakavan lääkehaitan.

Tiedepääkirjoitus
Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Ajassa
Teettääkö alaikäisen päätöskyvyn arviointi lisätyötä?

Huoltajat voivat jatkossa asioida alaikäisten lastensa puolesta Omakannassa aiempaa laajemmin.