1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euron apurahat
Ajan­kohtai­sta

Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euron apurahat

Suurimman apurahan sai dosentti Jarna Hannukainen, joka tutkii aivojen ja suoliston mikrobiston vuorovaikutusta sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä.

Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euron apurahat Kuva 1 / 1

Diabetestutkimussäätiön apurahan on saanut 24 tutkijaa tai tutkimusryhmää. Apurahasumma on yhteensä 550 000 euroa.

Suurin apuraha on sata tuhatta euroa. Sen sai kaksivuotisena dosentti Jarna Hannukainen Turun yliopistosta. Hän tutkii muun muassa aivojen ja suoliston mikrobiston välistä vuorovaikutusta sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä.

Hän myös kehittää menetelmää niiden henkilöiden tunnistamiseksi, joille säännöllisestä fyysisestä liikuntaharjoittelusta olisi erityistä hyötyä insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä.

Dosentti Tiinamaija Tuomi sai 69 000 euron kaksivuotisen apurahan. Hän tutkii, kuinka keväällä 2018 julkaistussa tutkimuksessa ehdotettu diabeteksen jaottelu alatyyppeihin säilyy sairauden edetessä. Tuomi työskentelee Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä.

Professori Riitta Veijola Oulun yliopistosta sai kaksivuotisen 69 000 euron apurahan DIPP Novum -tutkimukseen, joka laajentaa tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvää DIPP-tutkimusta odotusaikaan ja vastasyntyneen ensimmäisiin kuukausiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan epigeneettistä periytymistä kolmen sukupolven aikana.

Hakemuksissa korostui tyypin 2 diabetes

Diabetestutkimussäätiö sai 110 apurahahakemusta, yhden vähemmän kuin edellisvuonna.

Lue myös

Tänä vuonna oli eniten tyypin 2 diabetesta koskevia hakemuksia. Viime vuonna hakemuksissa korostui tyypin 1 diabetes.

Säätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja, professori Leo Niskanen luonnehtii hakemuksia korkeatasoisiksi.

Eniten hakemuksia säätiö sai Helsingin yliopistosta, josta tuli 25,5 prosenttia hakemuksista.

Diabetestutkimussäätiön perustivat Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset vuonna 1976. Säätiö on historiansa aikana tukenut tutkijoita yli yhdeksällä miljoonalla eurolla.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.