1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Digi tuli liki
Ajan­kohtai­sta 20/2017 vsk 72 s. 1266 - 1269

Digi tuli liki

Oulun yliopiston lääke­tieteellinen tiedekunta ohjaa opiskelijoita ­digiaikaan, jotta käyttöön ­otettaisiin vain toimivia työ­kaluja.

Digi tuli liki Kuva 1 / 7
             

Oulun yliopistollisen sairaalan Testlab-kehitystilan aula on täynnä opiskelijoita, jotka puikkelehtivat digiyritysten ständien välillä. Väkeä riittää, sillä medisiinareiden eHealth-koulutuspäivään osallistui 140 opiskelijaa sekä edustajat 30:stä lääketieteen ja terveysalan digiyrityksestä.

Oulussa järjestetään vastaava seminaari nyt toista kertaa, sillä Lääkäriliiton piiriylilääkäri Annu Tertsusen mukaan eHealth-opinnoille ei ole lääkisläisten lukujärjestyksessä vielä muuta sijaa. Ratkaisu on löytänyt opiskelijoiden ja yritysten yhteisestä seminaarista.

”Digiratkaisuihin pitää suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta kriittisesti.”

Annu Tertsunen

– Lääkäreiden työelämä on keskellä murrosta, ja meidän opiskelijoillamme tulee olla kyky arvioida, mitkä järjestelmät ovat aidosti hoitoa tai diagnostiikkaa tukevia, Tertsunen sanoo.

Digitaalisuus ei ole vain tallentamista

Viidennen vuoden opiskelija Johannes Palander odottaa digimurroksen tuovan apua suurten tietomäärien analysointiin. Hän osallistui helmikuussa pohjoismaiseen Arctic light eHealth -konferenssiin Ruotsissa.

– Siellä silmät avautuivat aivan uudella tavalla siitä, miten tekoäly voi auttaa datan käsittelyssä. Lääketieteellistä tietoa tulee niin paljon, ettei yksi tai useampikaan ihminen riitä sen käsittelemiseen.

Tiedettä vai tieteiselokuvaa? Tekoäly on totta jo nyt. IBM avasi huhtikuussa sen kognitiivisia teknologioita eli tekoälyä hyödyntävän Watson-keskuksen Helsingissä.

– Ihmisen terveyttä mittaavia laitteita tulee jatkuvasti lisää ja dataa kertyy massiivisesti. Haasteeksi muodostuu se, kuinka big data valjastetaan yhteistä hyvinvointia palvelevaksi ja käytännönläheiseksi toiminnaksi, Palander pohtii.

Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen sanoo, että lääkärien työ on keskellä digimurrosta. Sähköinen resepti ja Kanta-arkisto ovat valmiit. Seuraavaksi taustajärjestelmät tuodaan palvelemaan potilastyötä uudella tavalla. Massiivisten järjestelmien sijaan seuraavaksi tulevaisuutta muuttavat yksittäiset parannukset.

– Esimerkiksi diabeetikoiden hoidossa käytetään jatkuvan seurannan laitteita, jotka lähettävät tietoa älypuhelimeen ja ohjelma opastaa heitä paremman hoitotasapainon suuntaan. Se tieto voidaan myös jakaa hoitavalle lääkärille.

Oirenavigaattori auttaa potilasta

Toimintakulttuuri on edelleen nuorta, mutta samalla digikehitys vaikuttaa kiihtyvän.

– Joillakin terveysasemilla potilasta on vastassa digitaalinen oirenavigaattori, joka auttaa vastaanotolle tulijaa arvioimaan itse, tarvitseeko hän ammattilaisen apua. Kun päivystykset keskittyvät sote-uudistuksessa, näitä voi tulla käyttöön enemmänkin, Reponen sanoo.

Juuri nyt näkyvin muutos voi Reposen mukaan olla muutos tavassa, jolla kansalaiset ottavat yhteyttä terveydenhoitojärjestelmään. Hän sanoo, että moni lääkäri tulee pian pitämään vastaanottoaan tietokoneella chat-yhteyden päässä.

– Digi on liki, kuten meillä Oulussa sanotaan. Etälääkärinä työskenteleminen on tänä päivänä aivan konkreettinen asia, mutta vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöiltä erilaista suhtautumista asiaan.

Uskallatko tehdä digidiagnoosin?

Henna Nurmi ja Moona Moilanen istuvat vastatusten tietoturvallista chat-yhteyttä tarjoavan Ninchatin pisteen ympärille asetettujen pöytien ääressä.

Moilanen naputtelee tehtävänannon mukaisesti älypuhelimen ruudulle kuvitteellisen ongelmansa – hän on 60-vuotias mies – ja Nurmen tehtäväksi jää riittävän tietomäärän kerääminen. Nurmi sanoo, että chat-keskustelussa etuna on käydyn keskustelun tallentuminen ja näkyminen lääkärille sen edetessä.

– Keskustelu voi auttaa anamneesin tekemisessä, mutta uskaltaisiko tämän perusteella tehdä diagnoosin? hän aprikoi.

Nurmi ja Moilanen pohtivat, että pelkän kirjoituksen varassa eleet ja äänensävy eivät välity.

– Entä jos yhteydenotossa ensin kerrottu asia ei olekaan se varsinainen syy? Vastaanotolla ne huomaa aivan eri tavalla, Nurmi sanoo.

Käytettävyyttä opittava arvioimaan

Annu Tertsunen sanoo, että koko testitilaisuuden tärkeimpiä tehtäviä on opettaa opiskelijat arvioimaan eri ratkaisuiden käytettävyyttä.

Lue myös

– Meidän työelämämme muuttuu koko ajan, ja yhteydenottamisen tavat ovat jotain muuta kuin aikaisemmin. Digiratkaisuihin pitää suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta kriittisesti, Tertsunen sanoo.

Hän odottaa, että valmistuttuaan nykyiset opiskelijat osallistuvat arviointityöhön tulevilla työpaikoillaan. Vaikka eHealth-työkaluja on jo olemassa, hyväksi havaitut menetelmät vaikuttavat leviävän hitaasti. Toisaalta uusia ratkaisuita olisi tulossa ovista ja ikkunoista.

– Oulun yliopistossa hyväksyttiin ensimmäinen videovastaanottoa käsittelevä väitöskirja 2004, ja Pohjois-Suomessa videovastaanotoista on tullut kymmenen vuoden aikana rutiinia. Samaan aikaan jossain päin Etelä-Suomea mietitään, että voisiko tämä toimia.

Lainsäädäntö tulee perässä

Osaltaan toimivien ratkaisuiden leviämistä hidastaa perässä laahaava lainsäädäntö.

– Potilaat ovat vasta vuoden verran saaneet Kela-korvauksen etälääkärikäynneistä vastaavasti kuin kasvokkain tehdyistä käynneistä.

Potilastietojärjestelmien ensimmäinen aalto vuosituhannen taitteessa on monella hyvin mielessä. Tuolloin lääkärit olivat viimeiset, jotka tiesivät, millaiset työkalut heille oli päätetty ottaa käyttöön. Jälkiä on korjattu näihin päiviin saakka. Tertsusen mukaan opiskelijoiden innostus antaa toivoa.

– Meille tulee aivan uusi innovaattorilääkäreiden ja data-analysaattorilääkäreiden ammattikunta. Toivottavasti näistäkin opiskelijoista joku lähtee aivan uudelle uralle, sillä se on ainoa tapa varmistaa uusien ratkaisuiden toimivuus käytännön työssä.

Kirjoittajat
Juha-Pekka Honkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Koronatilanne on erittäin vakava"

Alle puolet tartuntojen lähteistä voidaan tällä hetkellä jäljittää.

Ajassa
Vuoden yleislääkäriksi valittiin Marita Räsänen

Suomen yleislääkärit GPF ry palkitsee vuosittain Vuoden yleislääkärin, jota kollegat ovat ehdottaneet.

Ajassa
”Kevään koronatilanne toistuu muutamassa viikossa”

Olemme seuraavien 4–6 viikon aikana varmaankin samassa tai ehkä pahemmassa tilanteessa kuin keväällä, arvioi toimialajohtaja, professori Ville Pettilä HUS:sta.

Kolumni
Hoitosuhteet vankipotilaiden kanssa

Tärkeää on ollut yhteisön kyky monen eri ­tason keskusteluun, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Ajassa
Toisiolaki torppasi tutkimusta

Toisiolain piti helpottaa rekisteritutkimusta, mutta nyt jopa potilasturvallisuus voi olla uhattuna.

Pääkirjoitus
Virtuaaliset Lääkäripäivät – etänä lähelläsi

Lääkäripäivien 2021 teema on Terve vai sairas?