1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Dopamiini ja serotoniini säätelevät kipuherkkyyttä
Ajan­kohtai­sta

Dopamiini ja serotoniini säätelevät kipuherkkyyttä

Aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorit säätelevät ihmisen kipuherkkyyttä, selvittää tuore väitöstyö. Tutkimus saattaa auttaa ymmärtämään, mitkä hermostolliset mekanismit voivat liittyä krooniseen kipuun.

Dopamiini ja serotoniini säätelevät kipuherkkyyttä Kuva 1 / 1
Aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorit säätelevät ihmisen kipuherkkyyttä, selvittää LL Ilkka Martikaisen väitöstyö. Tutkimuksen tulokset saattavat auttaa ymmärtämään, mitkä hermostolliset mekanismit voivat liittyä krooniseen kipuun.

Ihmisten yksilöllinen kipuherkkyys vaihtelee huomattavasti, mutta kipuherkkyyttä säätelevistä hermostollisista mekanismeista tiedetään verrattain vähän. Martikaisen väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liittyykö aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorit yksilölliseen kipuherkkyyteen.

Tutkimuksessa terveillä koehenkilöillä määritettiin radioaktiivisen merkkiaineen sitoutuminen aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptoreihin positroniemissiotomografialla, jonka jälkeen määritettin yksilöllinen herkkyys kipuärsykkeille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorisitoutuminen ennustavat ihmisen herkkyyttä kokeelliselle kivulle.

Kipukynnys oli kääntäen verrannollinen putamenin eli aivokuorukan dopamiinireseptorisitoutumiseen. Herkkyys voimakkaalle, kipukynnyksen ylittävälle kipuärsykkeelle oli kääntäen verrannollinen serotoniinireseptorisitoutumiseen useilla aivoalueilla.

- Psykologisilla tekijöillä on huomattava merkitys kipuherkkyydessä. Lisäksi havaittiin, että aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorisitoutuminen ennustavat kriteeritasoa eli psykologisten tekijöiden osuutta kipuherkkyydessä, Martikainen sanoo.

- Tieto lisää ymmärrystä ihmisen kivun aistimisesta ja voi edesauttaa uusien kipulääkkeiden ja kivunhoitomuotojen kehittämisessä. Lisäksi tulokset voivat auttaa ymmärtämään, mitkä hermostolliset mekanismit voivat liittyä krooniseen kipuun potilailla, tutkija uskoo.

Martikaisen väitöskirja "Brain dopamine and serotonin receptors in the perception of pain" (Aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorit kivun aistimisessa) esitetään Turun yliopistossa 4. joulukuuta.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.