Ehdollinen korvattavuus saa jatkoa
Toimintamallista on kertynyt kokemusta vasta rajallisesti.
Lääkekorvausjärjestelmän ehdollinen korvattavuus jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään sairausvakuutuslain muutoksen.
Tähän mennessä Lääkkeiden hintalautakunta on tehnyt 29 sopimusta ehdollisesta korvattavuudesta. Määräaikainen laki on ollut voimassa vuoden 2017 alusta.
Ehdollinen korvattavuus on helpottanut uusien lääkkeiden hallittua käyttöönottoa. Malli vastaa osaltaan haasteeseen, joka syntyy siitä, että uudet lääkkeet ovat usein huomattavan kalliita, mutta niiden hyödyistä on päätöksentekohetkellä käytettävissä rajallisesti tietoa.
Malli auttaa jakamaan riskiä
Useat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön riskinjakomalleja. Mallien tarkoituksena on jakaa uuden lääkkeen käyttöön otosta aiheutuvaa taloudellista riskiä yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kesken.
Suomessa käytössä oleva riskinjakomalli on ehdollinen korvattavuus.
Se tarkoittaa, että Lääkkeiden hintalautakunta (HILA) voi tehdä korvattavuus- ja tukkuhintapäätöksen ehdollisena edellyttäen, että uudelle lääkehoidolle on osoitettu "erityinen lääketieteellinen tarve ja hoitokustannuksiin, kyseisen lääkevalmisteen hoidolliseen arvoon, kustannusvaikuttavuuteen tai muihin vastaaviin [..] tekijöihin liittyy merkittävää epävarmuutta".
HILA ja myyntiluvan haltija tekevät keskinäisen sopimuksen liittyen epävarmuuden vastuunjakoon, toteutumisen seurantaan ja ehdollisen korvattavuuden päättymisen vaikutuksiin.
Toimintamallista on kertynyt kokemuksia vasta rajallisesti, mutta ne ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pääosin positiivisia.