1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Eksoottisten käärmeiden puremat ovat matkailijoilla harvinaisia
Ajan­kohtai­sta

Eksoottisten käärmeiden puremat ovat matkailijoilla harvinaisia

Jos myrkkykäärme kuitenkin puree vakavasti, siitä voi jäädä pysyviä munuaisvaurioita tai raajan amputointiin johtavia kudostuhoja, minkä hoitoa voi tulla Suomessakin vastaan.

Eksoottisten käärmeiden puremat ovat matkailijoilla harvinaisia Kuva 1 / 1

Suomalaisnaista puri alkuvuonna hotellialueella Etelä-Amerikassa Bothrops ­asper-lajin myrkkykäärme. Lomamatkalla ollut nainen kiidätettiin paikalliseen sairaalaan ja hoito jatkui myöhemmin Suomessa.

Maailmassa kuolee vuosittain arviolta 100 000 ihmistä käärmeenpuremiin, mutta suurin osa heistä on paikallisia asukkaita, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Katariina Kainulainen HYKS:stä.

– Matkailijoiden saamat käärmeen­puremat ovat yksittäistapauksia. Itselleni ei esimerkiksi ole tullut vastaan tällaisia potilaita, hän kertoo.

Maailmassa elää 3 000 eri käärme­lajia. Niistä 600 on myrkyllisiä ja 200:n myrkky on vaarallista.

– Vakavan käärmeenpureman saaminen on matkailijalle harvinaista, vaikka myrkkykäärme purisikin, Kainulainen korostaa.

Lajin tunnistus tärkeää

Käärmeiden puremat voivat aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita.

– Myrkkytarhakäärmeiden, kuten kobran tai mamban, myrkyn neurotoksiinit aiheuttavat vaikeita neurologisia oireita eli etenevän halvauksen, joka voi johtaa hengityshalvaukseen. Kyykäärmeet, kuten kalkkarokäärme, aiheuttavat tyypillisesti sydän- ja verenkierto­elimistön oireita, Kainulainen kertoo.

Vaikutukset voivat olla paikallisia, kuten haavoja tai kuolioita. Käärmeen myrkky voi aiheuttaa hyytymishäiriöitä, laajoja verenvuotoja, aivoverenvuotoja ja -infarkteja. Purema voi johtaa myös elimistön shokkitilaan, lihaskudoksen rabdomyolyysiin tai munuaisvaurioihin.

– Ensiapuna on tärkeintä pitää pureman saanut raaja paikoillaan levossa, mielellään lastoitettuna ja kohoasennossa sairaalaan kuljetuksen aikana. Ny­kyään ei enää suositella painesiteitä. Käärmeestä on hyvä ottaa kuva lajin varmistamiseksi, Kainulainen kertoo.

Hoidossa paikallinen terveydenhuolto on ratkaisevassa asemassa.

– Yleensä paikallisesti tiedetään hyvin, mikä käärme on voinut pureman aiheuttaa. Monien käärmelajien puremiin on saatavilla vasta-aineita.

Käärmeenpuremista voi jäädä pysyviä munuaisvaurioita tai raajan amputointiin johtavia kudostuhoja, minkä hoitoa voi tulla Suomessakin vastaan.

Hoidossa haasteena on käärmelajin tunnistamisen lisäksi paikallisten sairaaloiden lääketieteellinen taso.

– Tätä kuvannee myös se, että maailman myrkyllisimmät käärmeet elävät Australian ja Etelä-Tyynenmeren alueella, mutta eniten kuolemia käärmeenpuremista tapahtuu Aasian maissa, kuten Intiassa, Kainulainen kertoo.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.