Erikoislääkärivaje helpottui pohjoisessa
Osuuskuntamalli pääsi vauhtiin OYS:n erityisvastuualueella. Sopimuksia on tehty jo lähes 40 lääkärin kanssa 12 erikoisalalta.
– Meillä on ollut huoli keskussairaaloiden onkologitilanteesta, kertoo Minna Jääskeläinen. Tässä hän hoitaa Johanna Pernua Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Heikki Wiik kertoo, että myös muita ammattiryhmiä, kuten sairaanhoitajia on tarkoitus saada mukaan.
Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervia on jo helpottanut erikoislääkärivajetta OYS:n erityisvastuualueen keskussairaaloissa.
Näin sanoo Tervian lääketieteellinen johtaja, Oulun yliopistollisen sairaalan asiantuntijaylilääkäri Heikki Wiik.
– Esimerkiksi onkologitilanne Lapin keskussairaalassa on parantunut, Wiik kertoo.
Osuuskuntaan kuuluvat kaikki OYS:n erityisvastuualueen viisi sairaanhoitopiiriä. Sen tytäryhtiö Tervia Osaajat Oy välittää lääkäreitä pohjoisen sairaaloihin tarpeen mukaan.
Mukaan on rekrytoitu erva-alueen sairaaloiden lääkäreitä, jotka haluavat tehdä keikkatyötä virkatyönsä ohessa.
Tavoitteena on turvata lääkärit pohjoisen sairaaloihin ja varmistaa, että julkinen terveydenhuolto pärjää kilpailussa osaajista.
Yli kaksi vuotta valmisteltu malli lähti toden teolla liikkeelle vasta tänä kesänä.
– Lähtölaukaus toiminnan käynnistymiselle oli lääkärien paikallinen yrityskohtainen työehtosopimus. Se tehtiin 24. kesäkuuta, Wiik sanoo.
Työsopimuksia yksittäisten lääkärien kanssa päästiin tekemään heinäkuussa. Wiikin mukaan nyt sopimuksia on tehty jo lähes 40 lääkärin kanssa 12 erikoisalalta.
– Lisää tulee mukaan koko ajan. Kiinnostus on suurta. Toiminta laajenee.
Onkologiaa osuuskunta tuottaa Wiikin mukaan jo "vähintään yhden henkilötyövuoden verran" koko alueelle.
Huoli lääkäritilanteesta sai mukaan
Yksi työsopimuksen Tervian kanssa tehneistä lääkäreistä on syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Minna Jääskeläinen.
Hän työskentelee päätoimisesti OYS:n syöpätautien poliklinikan apulaisylilääkärinä, mutta käy välillä paikkaamassa onkologivajetta Lapin keskussairaalassa Tervian riveissä.
Keikkoja Rovaniemelle kertyy yhdestä kuuteen päivään kuukaudessa. Yleensä hän työskentelee Lapissa kaksi päivää peräkkäin.
– Meillä on ollut huoli keskussairaaloiden onkologitilanteesta, Jääskeläinen perustelee mukaan lähtöä.
Hän haluaa omalta osaltaan tukea keskussairaaloita niin, että niissä riittää työvoimaa ja potilaat voidaan hoitaa lähempänä kotiaan.
Tästä hyötyy myös yliopistosairaala.
– Olemme vastuussa koko erva-alueen laadukkaasta hoidosta.
Keikkatyö tuo vaihtelua omaan arkeen ja lisää osaamista.
– On silmiä avaavaa työskennellä välillä toisessa onkologian yksikössä ja tutustua sen toimintatapoihin. Ja jos haluaa tulotasoa nostaa, kyllähän tämä malli tuo jonkin verran lisäansioita.
OYS:ssa Jääskeläinen tekee myös hallinnollista työtä, mutta Lapin keskussairaalassa työ keskittyy vastaanottoon. Lisäksi hän toimii konsulttiapuna Lapin keskussairaalan onkologille.
Keikkapäivä on palkaton vapaa
Jääskeläinen aloitti keikkatyöt jo keväällä, mutta sopimuksen hän allekirjoitti heinäkuussa.
– Sitä ennen työtä tehtiin väliaikaissopimuksilla, vaikka tiedettiin, että siitä tulee Tervian toimintaa.
Työsopimusta hän pitää selkeänä.
– Siinä on selvästi sovittu, mikä palkkio on, kun lähtee Tervia-sopimuksella tekemään etäpäivää Rovaniemelle.
Epäkohdaksi sopimuksessa hän kokee sen, että kun hän lähtee keikalle Rovaniemelle, hänen pitää ottaa palkaton vapaapäivä sataprosenttisesta virkatyöstään OYS:sta.
– Lääkärin kannalta olisi mukavampi, jos asia olisi sovittu niin, että etäpaikkakunnalla käynnit olisivat normaaleja työpäiviä, joista saa lisäkorvauksen.
Jääskeläisen sopimus on tällä erää voimassa vuoden loppuun. Todennäköisesti hän haluaa jatkaa Terviassa sen jälkeenkin.
Keskussairaalasta saatu palaute kertoo, että toiminta koetaan tarpeelliseksi.
Lääkärien määrä aiotaan tuplata
Kaikki Tervian keikkalääkärit ovat töissä jossakin erva-alueen sairaalassa. Privaattilääkärit eivät Wiikin mukaan voi ilmoittautua rinkiin.
Suurin osa sopimuksen tehneistä lääkäreistä työskentelee OYS:ssa.
– Mukanaolo on täysin vapaaehtoista. Yhtään lääkäriä ei tähän pakoteta. Palkka motivoi. Mukana olevat voivat tehdä esimerkiksi 20 prosenttia työajastaan paremmin palkattua osuuskuntatyötä, Wiik kuvaa.
Osuuskunta liikuttaa lääkäreitä myös keskussairaaloista yliopistosairaalaan. Esimerkiksi Kokkolasta käy Oulussa gastrokirurgi ja Kainuusta selkäkirurgi. Lisäksi patologi Lapista katsoo OYS:n näytteitä.
Wiik kertoo, että ringissä olevien lääkäreiden määrä aiotaan "ainakin tuplata" ensi vuoden aikana. Tarkoitus on saada mukaan lisää erikoisaloja.
Muidenkin ammattiryhmien kuin lääkärien pooleja mietitään jo.
– Muun muassa sairaanhoitajia on tarkoitus saada mukaan, esimerkiksi laboratoriohoitajia patologiaan.
Länsi-Pohjan ulkoistus vaati tämän rakenteen
Pohjoisen osuuskuntamallia suunniteltiin yli kaksi vuotta. Heikki Wiik kuvaa valmistelua pitkäksi ja byrokraattiseksi, mutta toiminta on edennyt vauhdilla heinäkuusta, jolloin lääkärien työsopimuksia päästiin tekemään.
Sitä ennen malli toimi puolitoista vuotta pienimuotoisesti sairaanhoitopiirien välisillä sopimuksilla.
Osuuskunta Tervian omistavat kaikki OYS:n erityisvastuualueen viisi sairaanhoitopiiriä. Sen sijaan osuuskunnan ensimmäisessä tytäryhtiössä Tervia osaajat Oy:ssä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei ole mukana.
– Se ei voi olla mukana, kun Länsi-Pohjassa Mehiläinen hoitaa kaiken kliinisen toiminnan psykiatriaa ja akuuttihoitoa lukuun ottamatta, Wiik kertoo.
Mallin juridisen rakenteen syy on niin ikään Länsi-Pohjan ulkoistussopimus.
– Jos OYS:n erityisvastuualueella ei olisi Mehiläinen Länsi-Pohjaa, olisimme voineet perustaa pelkän yhden osuuskunnan. Koska Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri haluaa olla osuuskunnassa mukana, piti tehdä konsernirakenne. Päätettiin perustaa emo-osuuskunta, johon voi liittyä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, ja lisäksi Tervia Osaajat Oy.
