Erikoistumisuudistuksen koordinaattorit aloittivat
Jokaisella kuudella alueellisella koordinaattorilla on oma vastuutehtävänsä.
Leila Niemi-Murola (vas.), Terhi Savolainen, Mika Martikainen, Mervi Ryytty, Janne Liimatainen ja Johanna Rellman tulevat jakamaan hyviä ideoita ja tietoa erikoisalojen ja alueiden välillä.
Kuuden aluekoordinaattorin avulla erikoislääkärikoulutuksen uudistus saa lisävauhtia. Yliopistosairaala-alueille nimitetyt koordinaattorit toimivat linkkeinä muun muassa koulutuspaikkojen, STM:n koordinaattijaoston ja yliopistojen välillä. Koordinaattoreiden työn pohjana on koordinaatiojaoston laatima erikoislääkärikoulutuksen toimenpideohjelma vuosille 2017–2019.
– Saamme joka puolelta alueellista näkemystä asioihin, sanoo erikoislääkäripuolen aluekoordinaattori Mervi Ryytty Oulun yliopistosta.
Aluekoordinaattori Janne Liimatainen tulee myös Oulusta.Kaikkien koordinaattoreiden tärkein tehtävä on erikoislääkärikoulutuksen laadun parantaminen. Liimataisen ja Ryytyn vastuutehtävinä ovat lisäksi sähköinen seurantajärjestelmä ja tentti. Muut aluekoordinaattorit ovat Mika Martikainen Turusta (EHL painopiste ja kouluttajien koulutus), Terhi Savolainen Kuopiosta (koulutuksen laatu), Johanna Rellman Tampereelta (koulutustarve ja valintamenettely) ja Leila Niemi-Murola Helsingistä (osaamisperustaisuus).
– Asioita pitää saada monessa suunnassa liikenteeseen. Me emme kuitenkaan uudista tällä porukalla erikoislääkärikoulutusta yksin. Me koordinoimme, jaamme hyviä ideoita ja tietoja erikoisalojen sekä alueiden välillä, kertoo aluekoordinaattori Terhi Savolainen Itä-Suomen yliopistosta.
Tulevaisuudessa erikoisalan koulutuksen pitää olla hyvin järjestettyä, jotta se kiinnostaisi erikoistuvia.
– Emme tarvitse muodollista rangaistusmenettelyä, mikäli erikoisalalla eivät ole asiat valmiina. He ovat kärsijöitä. Me toimimme vain muistuttajina, Liimatainen kertoo.
Erikoistumisuudistuksen tavoitteena on tuottaa laadukasta erikoistumiskoulutusta, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja väestön tarpeisiin sekä tukee samalla palvelujärjestelmän kehittymistä.
Uhkana vaje ja ylikoulutus
Koulutusmäärien ohjaaminen on toinen tärkeä tavoite. Osaa erikoisaloista uhkaa erikoislääkärivaje lääkäreiden eläköitymisen ja liian vähäisten koulutusmäärien vuoksi.
Toisaalta muutamilla aloilla on vaarana ylikoulutus. Palvelujen turvaamiseksi erikoislääkärikoulutusta tulee lisätä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla.
Osana koulutusuudistusta ovat yliopistot yhdessä valmistelleet ehdotuksen erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyksi. Avoin ja tasapuolinen valintamenettely on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019.
Kuva: Tuomas Keränen
