Eroon Helsingin seitsemästä alakaupungista Pajusen komitea ehdottaa suurpiireistä luopumista
- Helsingillä pitäisi olla mahdollisuuksia käyttää edukseen sitä, että Helsinki on Suomen suurin kaupunki - ns. suurtuotannon etuja. Nykyinen suurpiirijako on merkinnyt sitä, että olemme monia pienempiä kaupunkeja ja suurtuotannon edut jäävät käyttämättä, sanoo Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Pajunen.
Hänen johdollaan työskennellyt kaupunginhallituksen organisaatiokomitea ehdottaa, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa luovutaan kokonaan seitsemään suurpiiriin perustuvasta aluehallinnosta. Terveydenhuoltoon tulisi sen tilalle toimintokohtainen organisaatio, sosiaalipuolelle ns. elämänkaarimalliin perustuva työnjako. Muutos merkitsee nykyisten hallinnollisten suurpiirikohtaisten terveyskeskusten lakkauttamista ja niiden tehtävien organisoimista nykyistä keskitetymmin. Lähtökohtana on ollut lisätä kustannustehokkuutta heikentämättä palveluja.
Pajusen mukaan Helsinki on nykyisessä organisaatiossa jaettu ikään kuin seitsemäksi alakaupungiksi, joissa jokaisen sisällä on toimintokohtainen organisaatio. Uudistuksen jälkeen Helsinki olisi yksi kokonaisuus.
- Nykyisten suurpiirien ongelma on, että nämä seitsemän alakaupunkia eivät reagoi ympäröivän maailman muutoksiin. Lisäksi kaupungin talousohjausbudjetointi on suurpiirijaossa erittäin vaikeata, kun toimintokohtaiset määrärahat eivät kohtaa todellista rahankäyttöä, hän sanoo.
Helsingissä investoitu liikaa
Pajusen mielestä Helsingin ongelmana on erityisesti suurpiirijaosta johtunut liika investointi: kaupunkiin on rakennettu liikaa rakennuksia ja toimipisteitä suhteessa tarpeeseen. Kärjistetyimpänä esimerkkinä hän pitää päiväkotitilojen rakentamista. Lapsia on päiväkodeissa nyt hieman yli 18 000, mutta päiväkotitiloja on rakennettu lähes 30 000 lapselle.
Terveydenhuollon puolelta hän ottaa esimerkiksi terveyskeskussairaalaverkoston:
- Kun jokaisella suurpiirillä on ollut oma terveyskeskussairaalansa, ei ole muodostunut kokonaisuutta, vaan seitsemän osaa. Uudessa organisaatiossa sairaaloita voidaan katsoa kokonaisuutena, joka palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla mutta ilman hukkakäyttöä.
Yksityiskohdat jatkovalmisteluun
Vaihtoehtona suurpiireille terveysvirasto ehdotetaan nyt jaettavaksi vastuualueisiin, jotka koostuvat samoihin palvelumuotoihin kuuluvista toiminnoista. Avoterveydenhuollon palvelut koottaisiin terveysasemaosastoon, hammashuollon toiminnot omaan osastoonsa. Akuuttihoito, pitkäaikaishoito ja psykiatrian palvelut muodostaisivat kukin oman osastonsa. Kuudes osasto, eli kotihoito-osasto aloittaisi vasta vuoden 2005 alusta.
Toimintokohtainen organisaatio takaisi komitean mielestä sekä nykyistä yhdenmukaisemman palvelutason että nykyistä yhdenmukaisemmat hoitoon ottamisen kriteerit kaupungin alueella.
Pajunen ei ota kantaa ehdotusten yksityiskohtaiseen toteuttamiseen, vaan huomauttaa asian jatkovalmistelun kuuluvan Helsingin terveysvirastolle ja terveyslautakunnalle.
Käytännössä organisaatiomuutos kuitenkin mahdollistaa kaupunkilaisille esimerkiksi nykyistä enemmän valinnanvapautta palveluihin hakeutumisessa, vaikkei komitea asiaan ottanutkaan kantaa.
Pajusen mukaan uudistus myös tehostaisi yhteistoimintaa HUS:n kanssa.
- Nykyistä yhteistoimintaa on vaikeuttanut se, että HUS on joutunut toimimaan seitsemän eri suurpiirin kanssa erikseen. Nyt HUS-yhteistyöstä tulee Helsingissä vastaamaan yksi organisaation osa, jolloin HUS:n ja Helsingin välisistä rajapinnoista on huomattavasti helpompi keskustella, hän toteaa.
Pajunen on arvioinut, että organisaatiouudistuksella saavutettaisiin 100-150 miljoonan euron vuotuiset säästöt jo viiden vuoden kuluttua.
Uudistuksessa noudatetaan kaupungin henkilöstöpoliittista periaatetta, jonka mukaan vakinaisia työntekijöitä ei irtisanota.
Komitean ehdotuksille on jo etukäteen varmistettu laaja poliittinen tuki.
