EY-tuomioistuimen päätökset vievät kohti hoitotakuuta Kimmo Leppo: Suomi tarvitsee selkeät säännöt

Yleislääkärille kolmessa päivässä, erikoislääkärin konsultaatioon kolmessa viikossa ja erikoissairaanhoitoon kolmessa kuukaudessa. Siinä kolmen koon nyrkkisääntö potilaan oikeuksista. Mikään näistä ei vielä toteudu kautta Suomen, mutta EY-tuomioistuimen päätökset ovat viemässä Suomeakin tähän suuntaan. Varovaisen samansuuntaisesti on otettu kantaa myös Kansallisessa terveysprojektissa.

- EU on selvästi muuttanut suhtautumistaan terveydenhuoltoon vain kansallisena kysymyksenä. EY-tuomioistuimen viimekesäisesten päätösten mukaan myös sairaanhoito kuuluu niihin palveluihin, joiden vapaata tarjoamista ei saa estää, toteaa Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

- Uusi linjaus vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisen terveydenhuollon toimintaperiaatteisiin, Äärimaa huomauttaa. Erityisesti jonottamiseen liittyvät kohtuuttomuudet joutuvat suurennuslasin alle, sillä tuomioistuimen mukaan potilaan on saatava hoito ajoissa tai hän on oikeutettu hakemaan hoitonsa toisesta EU-maasta.

STM pitää tilannetta sekavana

Terveysosaston ylijohtaja Kimmo Leppo STM:stä korostaa, että EY-tuomioistuimen päätöksiä on vaikea viedä suoraan käytäntöön. Hänen mukaansa onkin välttämätöntä, että Suomi saattaa asetuksensa ja määräyksensä ajan tasalle.

- Seuraavan kerran sairaanhoitopalveluiden käyttöoikeutta toisessa EU-maassa käsitellään terveysministerien epävirallisessa kokouksessa parin viikon kuluttua. Nyt jo tiedämme, että useissa EU-maissa ollaan närkästyneitä siitä, miten kansallisen tason päätettäväksi jäänyttä terveydenhuoltoa yritetään nyt ajaa EU:n yhteiseen päätösvaltaan, Leppo sanoo.

- On erikoista, että EY-tuomioistuin ulotti myös sairaalapalvelut siihen joukkoon, jota koskee palvelujen tuottamisen vapaus, Kimmo Leppo huomauttaa.

Hän muistuttaa, että EU-jäsenyyden myötä suomalaisilla on jo nyt oikeus hakeutua hoitoon toisessa EU-maassa, kunhan on saanut maksusitoumuksen omalta kotikunnaltaan. Tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin varsin vähän hyödyksi. Sitä eivät tunne kovin hyvin viranomaiset, lääkärit tai varsinkaan potilaat. Toisaalta säännökset ovat Lepon mukaan melko vaikeasti tulkittavat.