Finravinto 2002 -tutkimus: Ruokailu on muuttumassa naposteluksi
Nykysuomalaisen yhä kiireisemmäksi käyvä elämäntapa on viemässä ruokailutottumuksiakin huonompaan suuntaan. Ateriointi on muuttumassa aikaisempaa useammin välipalatyyppisistä aterioista koostuvaksi naposteluksi. Tässä lajissa kunnostautuvat varsinkin nuoret naiset.
Kansanterveyslaitoksen tuore Finravinto 2002 -tutkimus kertoo suomalaisen hyvän kehityksen ravitsemuksessa hiipuvan. Ruokatapamme keskieurooppalaistuvat, mikä ei tutkimusprofessori MMT Pirjo Pietisen mukaan ole mikään ilouutinen. Ainakaan suomalaisella sepelvaltimotautiperimällä.
Suurin muutos on viidessä vuodessa tapahtunut virvoitusjuomien ja makeisten kulutuksessa, joka on lisääntynyt tuntuvasti. Erityisesti nuorten naisten sakkaroosin saanti ylitti enimmäissuosituksen.
- Karkit ja limsat ovat tarjolla jo joka paikassa; niitähän saa jo vaatekaupoistakin, huokaa Pietinen. Ravitsemustutkijat ovat vankasti sitä mieltä, että helppo saatavuus ja tiettyjen elintarvikkeiden houkutteleva esillepano vaikuttavat kulutustottumuksiin.
- Katsokaas juustotiskejä! erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen huomauttaa. Muutaman viime vuoden aikana juustot ovat todella tulleet muotiin. Finravinto-tutkimus kertookin, että noin 14 prosenttia kovan rasvan, eli tyydyttyneiden ja trans-rasvahappojen saannista kertyy erilaisista juustoista. Juustoista onkin tullut nimenomaan naisten ruokavaliossa tärkein kovan rasvan lähde.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset syövät rasvaa yli suositusten. Vaikka öljyn käyttö ruoanvalmistuksessa onkin nopeasti yleistynyt etenkin kaupungeissa ja nuorten aikuisten parissa, kovan rasvan saanti on pysynyt ennallaan.
- Välttämättömien rasvahappojen saanti on riittävää, mutta pehmeiden ja öljymäisten rasvojen saanti on Suomessa edelleen niukkaa. Rasvan käyttö on toki vähentynyt, mutta emme ole onnistuneet saamaan viestiämme perille siitä, että rasvan laatuihinkin tulisi kiinnittää huomiota, sanoo Pirjo Pietinen.
Kansanterveyslaitoksen ravitsemustutkijat kuitenkin iloitsevat siitä, että runsaina notkuvat juustotiskit notkuvat Suomessa myös kevytjuustoja.
- Kevytjuustojen makukin on parantunut huomattavasti takavuosista, mikä onkin ehdoton edellytys sille, että niitä myös ostetaan herkutteluhetkiin, iloitsee Marja-Leena Ovaskainen.
Terveystietämys aiheuttaa vähättelyä?
Finravinto 2002 -tutkimukseen osallistui 2007 työikäistä suomalaista, jotka oli poimittu satunnaisesti FINRISKI-tutkimukseen osallistuneista. Ruoankäyttö selvitettiin kahden edellisen päivän ruonkäyttöhaastattelun perusteella.
Tutkimuksen perusteella suomalaisen naisen energiansaanti on vuorokaudessa noin 1 600 kaloria, ja miehen noin 2 200 kaloria.
- Tiedetään, aliraportointi on ongelma! vastaa erikoistutkija Satu Männistö ihmettelyyn, että tuolla ravintomäärällä meidän kuuluisi olla hoikkia kuin pajunvitsat. Ruoankäyttöhaastatteluihin olisi tarjolla myös rajujakin korjauslaskelmia, mutta Suomessa ne eivät ole toistaiseksi käytössä. Ravitsemustutkijat toteavat olevansa eniten kiinnostuneita ravintoaineiden oikeista keskinäisistä suhteista, jotka näyttävät olevan todellisia, vaikka ruokamäärissä hieman huijattaisiinkin.
Koulutuserot kapenemassa
- Näyttää myös siltä, että takavuosien koulutuserojen vaikutus syömiseen olisi vähentynyt. Tulkitsemme muutosta siten, että joko laajemmalle levinnyt terveystietämys on tosiaan vaikuttanut ruokailutapoihin tai sitten vähemmän koulutetutkin ovat oppineet kaunistelemaan, naurahtaa Pirjo Pietinen.
Toisaalta ylipaino- ja kolesterolilukemien tasaantuminen koulutusryhmien välillä kielii siitä, että syömisen eroavaisuudet ovat vähenemässä.
Ikä-, sukupuoli- ja aluekohtaisia eroja löytyy toki yhä. Ne näkyvät ruokapöydässä mm. siten, että etelän kaupungeissa riisi alkaa korvata kuorineen keitetyt perunat. Pohjoiskarjalaiset syövät eniten ruisleipää ja saavat siten myös runsaasti kuituja.
Silti keskimäärin suomalaisten ravinnossa on yhä liian vähän kuituja ja hiilihydraatteja.
- Naiset ovat kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttäjinä huomattavasti miehiä ahkerampia. Mutta siitä huolimatta suomalaisten syömä kasvismäärä on vain puolet WHO:n tuoreesta suosituksesta, joka on vähintää 400 grammaa vuorokaudessa, Satu Männistö huomauttaa.
Lähimmäksi kasvisten saantisuosituksia pääsevät keski-ikäiset naiset. Kaikkein terveellisimmin syövät yli viisikymppiset naiset - ja etenkin Pohjois-Karjalassa asuvat. Heidän joukossaan ei ylipainokaan ole lisääntynyt samaa tahtia kuin nuoremmissa ikäluokissa.
