Ajan­kohtai­sta 34/1995 vsk 50 s. 3723

Gastrokatselmus leppoisassa hengessä

Vatsatautien tutkimussäätön täyttäessä 10 vuotta Suomen Gastroenterologiayhdistys järjesti paripäiväisen juhlasymposion Helsingissä. Symposio oli hurmaava sekoitus historian havinaa, uusinta suomalaista gastroalan tutkimusta ja vanhojen tuttujen tapaamista.

Huomiotaherättävin esitelmä lienee ollut professori Max Siuralan eloisa selostus Suomen gastroenterologian historiasta. Kaikista esityksistä koottu abstraktijulkaisu sisälsi myös Siuralan esitelmäyhteenvedon, joka on pysyvä dokumentti henkilö- ja asiahistoriaa.

Gastroenterologinen tutkimus on maassamme vankalla pohjalla. Helicobacter pyloriin tutkimus on vilkasta, ja bakteerin osuus mahasyövän aiheuttajana näyttää varmistuvan.

Useimmilla on mielikuva siitä, millainen on mahalaukun suojamekanismi mahahappoja vastaan. Suoja ei kuitenkaan ole morfologinen, mikroskoopilla tunnistettava, vaan näyttää tutkimusten mukaan koostuvan mahalaukun epiteelistä, jolla on erityinen toiminnallinen suojafunktio.

Suomessa on yli 100 sukua, joissa esiintyy perinnöllistä paksunsuolensyöpää. Onpa tunnistettu yli 30 syöpäpotilasta yhdessä suvussa. Maassamme toimii koko valtakunnan kattava tutkimusryhmä, joka tutkii ja seuloo näitä potilaita. Tutkimuksessa perinnöllisen paksunsuolensyövän genetiikka on voimakkaasti esillä. Suomi on edelläkävijä näiden potilaiden kaikenkattavassa hoidossa.

Uusimman suomalaishypoteesin mukaan suolistobakteereilla on tärkeä osuus viinan aiheuttamien elinvaurioiden välittäjinä. On viitteitä, että ulostebakteerit muuntavat etanolia asetaldehydiksi, joka on etanoliaineenvaihdunnan myrkyllinen tuote. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että suolessa syntyvä asetaldehydi näyttää olevan paljon myrkyllisempää kuin alkoholin palamistuotteena maksassa syntyvä asetaldehydi.

Suomi oli viides Euroopan maa, joka aloitti maksansiirrot, mikä tapahtui vuonna 1982. Toiminta on alusta asti ollut korkealaatuista, sillä potilaiden viisivuotisennuste on oleellisesti parempi Suomessa kuin Euroopassa keskimäärin. Syynä tähän on hyvä osaamisemme, sillä maksansiirtotoiminta on alusta asti ollut hyvin koordinoitua ja koulutus siihen riittävän laajaa. Ongelmana on edelleen luovuttajien puute.

Lue myös

Toisena päivänä pidettiin esitelmiä mm. ajankohtaisesta ja tulevaisuuden gastroenterologisesta lääkehoidosta. Maha-suolikanavan yhä parempi tunteminen luo edellytyksiä uusien lääkkeiden kehittämiselle mm. colon irritabileen ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Lisäksi tuotiin esille uudenlaisten kirurgisten lähestymistapojen tuomat muutokset gastrointestinaalikirurgiaan, puhuttiin nivelreuman ja suolistoflooran yhteyksistä, C-hepatiitista, laktobasilleista sekä HIV-potilaiden suolistoinfektioista.

Useassa yhteydessä tuotiin esiin, että tutkimustyön vähenevä julkinen tuki korostaa yksityisten säätiöiden merkitystä tutkimuksen rahoittajina Suomessa. Tämä koskee myös Vatsatautien tutkimussäätiötä, jonka onnittelijoihin Lääkärilehtikin yhtyy.

Kirjoittajat

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030