1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa
Ajan­kohtai­sta

Geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa

Vaikka hyvä fyysinen kunto onkin yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärön ympärykseen, se ei kuitenkaan kumoa yleisen lihavuusgeenin vaikutusta.

Geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa Kuva 1 / 1

Antti Huuskosen väitöstutkimuksen perusteella 16 prosentilla tutkituista oli perimässään FTO-geenin lihavuudelle altistava muoto, mikä vastaa eurooppalaisessa väestössä aikaisemmin havaittua yleisyyttä.

Aiemmin fyysisen aktiivisuuden on havaittu osittain vähentävän lihavuuteen vaikuttavien geenien merkitystä. Huuskosen väitöstutkimus oli ensimmäinen, jossa tutkittiin mitatun fyysisen kunnon yhteisvaikutusta tunnetun FTO-lihavuusgeenin kanssa. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin uusi lihasvoimaan vaikuttava geenimuunnos.

Huono aerobinen suorituskyky ja lihavuus ovat erittäin merkittäviä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden riskitekijöitä. Myös alhainen lihasvoima lisää ennenaikaisen kuoleman vaaraa ja heikentää erityisesti vanhusten toimintakykyä.

Harjoittelun vaikutukset fyysiseen kuntoon ja kehon koostumukseen tunnetaan varsin hyvin. Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta tarkasti, mitkä geenit ovat yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn ja lihavuuteen.

Väitöstutkimuksen kohteena olivat tulehdusvasteeseen, kehon koostumukseen ja kasvuun liittyvät geenit ja niiden muunnokset väestössä.

Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko valitut geenimuunnokset yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn, kehon koostumukseen ja solujen välisen viestinnän välittäjäainetasoihin sekä harjoittelun näissä aikaansaamiin muutoksiin. Tutkimukseen osallistui lähes 900 suomalaista varusmiestä ja reserviläistä.

Niillä henkilöillä, joilta tämä FTO-geenin riskityyppi löytyi, oli korkeampi painoindeksi ja suurempi vyötärönympärys riippumatta siitä, olivatko he hyvässä fyysisessä kunnossa vai eivät. Hyvässä fyysisessä kunnossa olevat henkilöt, joilla oli FTO-geenin riskityyppi, olivat kuitenkin keskimäärin normaalipainoisempia kuin huonompikuntoiset riskityypin kantajat.

LL Antti Huuskosen väitöskirja The role of adiposity, growth and inflammation related gene variants in physical performance and body composition (Lihavuuteen, kasvuun ja tulehdusvasteeseen liittyvien geenivarianttien vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja kehon koostumukseen) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 23.3.2013.

Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.