Hammashuoltoon rahaa muista korvauksista
Julkisesti tuetun hammashuollon laajennus aiotaan rahoittaa osaksi muuttamalla muiden potilasryhmien korvauksia ja omavastuuosuuksia. Valtion talousarvioesityksen mukaan julkisesti tuettu hammashuolto laajenee vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin ensi vuoden huhtikuussa. Nykyään julkinen hammashuolto ulottuu vuonna 1956 syntyneisiin ja sitä nuorempiin.
Terveyskeskusten järjestämälle kunnalliselle hammashuollolle aiotaan kuitenkin antaa vuoden 2001 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka aikana kuntien on järjestettävä uusien ikäryhmien hoitopalvelut.
Jos korvauksen piiriin tulevat uudet ikäluokat hakevat palvelut yksityiseltä hammaslääkäriltä, sairausvakuutuskorvaukset saa sen sijaan jo huhtikuusta alkaen.
Valtio aikoo antaa budjetissa uutta rahaa hammashuollon laajennukseen vain 20 miljoonaa markkaa. Se jaetaan puoliksi kuntien valtionosuuksiin ja sairausvakuutukseen.
Uudistuksen kustannuksista esitetään varsin erilaisia lukuja.
Kelan laskelmien mukaan kymmenen uuden ikäluokan aiheuttama lisä sairausvakuutuskorvauksiin on 85 miljoonaa markkaa vuonna 2001.
- Se on summa, jonka verran Kelan maksamat hammashuollon korvaukset kasvavat vuonna 2001, jos korvauksen piiriin tulevat nämä kymmenen uutta ikäluokkaa 1.4. alkaen. Laskelma pohjautuu arvioon, että 30 % uusista ikäryhmistä käyttäisi hammashoitoa, sanoo suunnittelija Armi Weck Kelasta.
Budjettiesitykseen merkityn kymmenen miljoonan markan lisäksi loppuosa on tarkoitus rahoittaa pudottamalla mm. yksityisen hammaslääkärin tutkimuksesta ja ennaltaehkäisevästä hoidosta maksettu korvaus nykyisestä 75 %:sta 60 %:iin. Tämä muutos kaavaillaan tehtäväksi heti vuodenvaihteessa ja sen avulla arvioidaan säästyvän noin 22 miljoonaa markkaa.
Lisäksi aiotaan nostaa lääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon omavastuuosuutta nykyisestä 70 markasta 80 markkaan. Rahoitusta hankitaan myös mm. korottamalla matkakustannusten omavastuuosuutta nykyisestä 45 markasta 55 markkaan ja matkojen vuotuinen omavastuuosuus nousee.
Kuntien lisärahoituksen tarpeeksi budjetissa arvioidaan ensi vuodeksi 42 miljoonaa markkaa, johon kunnat saavat budjetista valtionosuutta 10 miljoonaa markkaa.
Kuntaliitto arvostelee aikuisväestön hammashuollon budjettivalmistelua. Liiton mukaan jo nyt on käynyt ilmi, että kustannukset on aliarvioitu.
Mielenterveystyön kehittäminen on yksi sosiaali- ja terveysministeriön painopistealoja ensi vuonna. Korvamerkittyä rahaa lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin ei budjettiesityksessä ole. Sen sijaan tavoitteena on nostaa kunnallisen mielenterveystyön rahoitusta 100 miljoonalla markalla nykyisestä. Lisäyksen on tarkoitus kohdistua varsinkin lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Valtio osallistuu asiaan ohjaamalla kuntien valtionosuuksiin 25 lisämiljoonaa.
Jotta lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sisällöstä ja järjestämisestä voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä, aiotaan kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia ja mielenterveyslakia muuttaa.
Lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen tehostamiseen budjetissa osoitetaan 20 miljoonan markan lisärahoitus Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen.
