Lehti 47: Ajan­kohtai­sta 47/2017 vsk 72 s. 2722 - 2726

Häpeä saa lääkärin vaikenemaan häirinnästä

Lääkärilehden verkkokysely paljastaa, että lääkärit kokevat seksuaalista häirintää työpaikoillaan. Joka neljäs häirintää kokenut ei ollut kertonut asiasta kenellekään.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Häpeä saa lääkärin vaikenemaan häirinnästä.

Kuvituskuva 2

– Häpeän ja trauman kanssa ei saa jäädä yksin, vaan asia pitää viedä eteenpäin, sanoo Kati Myllymäki.

Häirintää kokeneiden sukupuoli
Häirintää kokeneiden työpaikka
Kenelle olet kertonut tapahtuneesta
Häirintää kokeneiden ikäryhmä
Oliko kokemasi seksuaalinen häirintä
Mitä tekoja seksuaalinen häirintä sisälsi?
Kenen taholta olet kokenut seksuaalista häirintää?

– Vanhempi, miespuolinen työterveyslääkäri alkoi hyväillä ja halata minua takaapäin, kun olin kirjaamassa tietoja potilaan sairaskertomukseen.

Tämä on esimerkkitapaus tarinoista, joita lääkärit kertoivat Lääkärilehden verkkokyselyssä. Kyselyn tulokset puhuvat karua kieltä. 110 lääkäriä ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää työpaikalla, heistä 17 tänä vuonna.

– Ensimmäinen reaktio oli tyrmistys. Onhan tämä aivan järkyttävää, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Myllymäen mukaan työpaikan pelisäännöt ovat yksiselitteiset. Mitään epäasiallista käytöstä ei tule hyväksyä.

– Epäasialliset puheet eivät myöskään kuulu työpaikalle. Työpaikalla pitää käyttäytyä asiallisesti ja arvonmukaisesti. Jo lääkärin valassa sanotaan, että suhtaudun kollegoihin kunnioittavasti.

Myllymäki muistuttaa, että avoin verkkokysely antaa kuvan ongelman olemassaolosta, muttei kerro sen yleisyydestä.

– Pikakysely on vain osatotuus. Kyseessä on pieni joukko, eikä siitä voi tehdä yleistystä. Todennäköisesti häirintätapauksia on enemmän kuin kysely tuo esille. Lääkäriliitto selvittää asiaa tarkemmin seuraavassa koko lääkärikuntaa koskevassa työolotutkimuksessa.

Eniten häiritään nuoria naisia

Häirinnästä kertoneiden ikäjakauma on laaja. Eniten vastauksia saatiin alle 35-vuotiailta.

Vastauksia tuli kaikenlaisista terveydenhuollon toimipaikoista.

Eniten häirintää työpaikalla kohtaavat naiset, mutta myös miehet ilmoittivat kohdanneensa häirintää.

– Seksuaalinen häirintä kohdistui useimmiten nuoriin. Se on yleensä sanallista, sanoo Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne.

Vastausten perusteella häirintä kohdistui eniten nuoriin naisiin, jotka ovat vasta tulleet alalle.

– Asia tapahtui opiskeluaikana, kun olin kandi. Muistaakseni sisätauteihin kuului, että joku ryhmästä polki kliinisen rasituskokeen. Olin pakon edessä vapaaehtoinen, koska jollain oli flunssaa, toisella jalka kipeä. Riisuin paidan. Ohjaaja sanoi, että ei, kyllä rintaliivitkin pitää riisua. Riisuin sitten nekin. Pyöräilin hiki päässä, ohjaajana toiminut mies läähätti edessäni ja tuijotti rintojani. Myöhemmin näin potilaita polkemassa ergometriä. Heillä oli rintaliivit päällä, muistelee eräs lääkäri.

Parmanteen mukaan nuoriin ja opiskelijoihin kohdistuva seksuaalinen häirintä on erityisen huolestuttavaa.

– Nuoret ja opiskelijat ovat työelämässä heikommassa asemassa. Toinen huolestuttava seikka on se, että esimiehet tekevät tätä. Esimiehellä on valta työntekijään. Se on väärää vallankäyttöä, jos siihen tulee häirintä mukaan.

Koskettelua, kähmintää, rivoja puheita

Seksuaalista häirintää kokeneista 80 prosenttia kertoo sanallisesta häirinnästä ja joka toinen myös koskettelusta. Vastaajat kertovat, että heitä oli muun muassa painostettu seksiin, ja heille oli kerrottu loukkaavia vitsejä, esitelty sukupuolielimiä ja toistuvasti soiteltu tai lähetelty kirjeitä.

Yksi vastaajista tuomitsee kaikenlaisen häirinnän, oli se sitten seksuaalista, ikään liittyvää, asemaan liittyvää tai muuta epäasiallista käytöstä.

– Hyväntahtoinen jännite naisen ja miehen välillä on positiivinen asia. Yhteisymmärryksessä voidaan puhua ronskistikin, lääkäri täydentää.

Rivot puheet ovat kuitenkin veteen piirretty viiva. Se mikä on normaalia toiselle, ei ole sitä välttämättä toiselle.

– Ajattelemattomuuksissaan työpaikoilla käytetään paljon seksististä ja sovinistista kieltä. Tämä on monille väkinäisen naureskelun aihe työyhteisön paineessa, lääkäri kertoo.

– Lääkärin ammatissa kehollisuudesta puhuminen on arkipäivää. Voi olla ensin vaikea tunnistaa seksuaalista häirintää normaalista vitsailusta.

Vastauksissa korostui, että sanallisesta häirinnästä on hankala puhua.

– Tuntuu, että asian esiin ottamisesta leimautuu vaikeaksi ja huumorintajuttomaksi.

Valtaosa yksittäistapauksia

Yli 60 prosenttia häirintää kokeneista kertoo häirinnän olevan yksittäistapaus. Lopuissa tapauksissa häirintä koetaan toistuvaksi tai pitkään jatkuneeksi. Noin 30 prosenttia on kokenut häirintää esimiehen suunnalta. Kollegan toiminnan koki häiritseväksi 42 prosenttia häirintää kokeneista. Esimiehet ja kollegat ahdistelevat naisia useammin kuin miehiä.

– Minulla on useita kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Kaksi kertaa kyseessä on ollut esimies. Ensimmäisellä kerralla ainoaksi vaihtoehdoksi jäi työpaikasta lähtö.

Pahimmillaan häirintä on johtanut urakehityksen pysähtymiseen. Seksuaalisista ehdotuksista kieltäytyminen ja seksuaalisesti virittyneen puheen suora kyseenalaistaminen ovat johtaneet siihen, ettei määräaikaista työsopimusta jatketa.

– Aloitin myös väitöskirjan tekemisen, joka eteni nopeasti ja oli vain raportointia vaille valmis, kunnes häirintä sai sellaiset mittasuhteet, että kyseisen henkilön kanssa käyty puhelinkeskustelu sai minut pahoinvoivaksi ja toi fyysiset stressireaktiot esiin.

– Luulen, että asian esille tuominen voisi myös vaikuttaa negatiivisesti urasuunnitelmiini, toteaa toinen.

– Molemmat tapaukset tulivat vanhemman kollegan taholta ollessani nuori erikoistuva lääkäri. Oman yksikön esimiehen ehdottelu ja kiinnikäyminen loppuivat heti suoraan kieltäytymiseen; se oli sikäli helpompi. Toinen tapaus oli toisen klinikan ylilääkäri, enkä joukossa aluksi edes hahmottanut, kenen käsi on hameeni alla.

Myllymäki arvelee, että pelko urakehityksen loppumisesta voi olla todellinen juuri erikoistuvilla lääkäreillä, jotka työskentelevät aina määräaikaisella sopimuksella. Ihmetystä herättää silti, että Lääkäriliittoon ei ole tullut yhteydenottoja seksuaalisesta häirinnästä.

– Liittoon otetaan yhteyttä monissa oikeudellisissa asioissa, mutta asiaa ei välttämättä uskalleta viedä eteenpäin omalla nimellä ja kasvoilla. Erikoistuvat lääkärit saattavat arvella, että sitten sopimusta ei jatketa.

Potilaat ahdistelevat eniten

Eniten lääkäreitä näyttävät vastausten perusteella ahdistelevan kuitenkin potilaat. He häiritsivät kyselyn mukaan yhtä lailla mies- ja naislääkäreitä.

– Vanhemmat miespotilaat ottavat silloin tällöin asiakseen ilmoittaa, että ulkonäkö miellyttää ja verenpaine/silmänpaine/alapäänpaine nousee, kun tutkitaan.

– Kandityttönä vanhemmilta miespotilailta tuli polvelleistumispyyntöjä ja “tutkipa tyttö tuo keskijalkakin, varmaan olisi vähän jäykkä" -kommentteja.

Yksi lääkäri kysyykin, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, jossa potilas ahdistelee.

– Jos aikaisemmista kokemuksista tiedetään, että potilas pyrkii kopeloimaan lääkäreitä ja hoitajia, sairauskertomukseen voi hyvin kirjoittaa, että suositellaan työparina työskentelyä, sanoo Myllymäki.

Tällöin ei jää kahden potilaan kanssa. Tieto kannattaa kirjata riskitietoihin, jolloin myöskään seuraava kollega ei tule yllätetyksi epämiellyttävällä tavalla.

– Vakavista tapauksista pitää toki aina ilmoittaa sairaalassa työskentelevälle turvallisuuspäällikölle ja tehdä poliisille ilmoitus, Myllymäki täydentää.

Verkkokyselyssä nousi esiin myös miehiin kohdistunut seksuaalinen häirintä muun ammattiryhmän suunnalta.

– Naislääkäreillä muu ammattiryhmä ei ollut merkittävä, mutta mieslääkäreillä sitäkin enemmän. Onko niin, että hoitajat ahdistelevat mieslääkäreitä? Parmanne kysyy.

– Mieleen tulee vielä myös komean ja miellyttävän erikoistujakollegamiehen järkytys, kun sairaanhoitaja oli käytävällä hieronut lantiotansa häneen ja ehdottanut, että mennään kahdestaan vessaan.

Vanhempien vastaajien suut pysyvät supussa

Noin 24 prosenttia häirintää kokeneista ei ole kertonut kenellekään häirinnästä. Syynä voi olla häpeä. Useat tarinat viittaavat tähän.

– En ole kertonut kenellekään, koska miehen tulee sietää kaikki paitsi muniin suoraan kiinni käyminen. Toisaalta numeron tekeminen kaikesta muusta olisi ylireagointia ja aiheuttaisi minulle vain haittaa.

– Häiritsijä oli vanhempi nainen. Olin ymmälläni, että joku voi olla kiinnostunut tällaisesta rumasta, lihavasta, huonosti käyttäytyvästä ja epähygieenisestä karjusta.

Lue myös

Häpeää on saatettu kantaa mukana vuosikymmeniä, mutta nyt #metoo-kampanja ja verkkokysely ovat saaneet miettimään tapahtunutta. Vastaajat ovat kertoneet tapahtuneesta useimmiten ystävälle, puolisolle tai perheenjäsenille. Noin puolet häirintää kokeneista on kertonut kollegalle, esimiehelle joka kymmenes.

– Vasta paljon myöhemmin kykenin puhumaan siitä läheisilleni. Kyseistä esimiestä olen tämän tapahtuman jälkeen syvästi halveksinut ja visusti välttänyt hänen kanssaan kohtaamista.

– Erikoistumisaikana sairaalatyössä 80-luvulla vanhemmat mieskollegat lähestyivät muutaman kerran, ja siihen liittyi ei-toivottua koskettelua reisien väliin, halailua, pussaamista yllättäen suulle.

– Olin erikoistuva lääkäri ja ahdistelija osaston ylilääkäri. En uskaltanut valittaa kenellekään. Tapahtui vuonna 1988.

Parmanteen mukaan vastauksista käy ilmi, että vanhemmat lääkärit ovat olleet hiljaa kokemastaan häirinnästä nuoria enemmän.

– Nuoremmat ovat ehkä hieman rohkeampia kertomaan. Naislääkärit saattavat kertoa esimiehen tai kollegan ahdistelusta useammin kuin miehet.

Tapahtuneesta pitää puhua

Myllymäen mukaan vaikeneminen on huolestuttavaa. Hänen mukaansa seksuaaliseen häirintä on samanlainen asia kuin työpaikkakiusaaminen tai päihteiden käyttö työpaikalla.

– Ei niitä voi salata.

Häpeän ja trauman kanssa ei saa jäädä yksin, vaan asia pitää viedä eteenpäin. Myllymäen mukaan asia kannattaa heti ottaa puheeksi häirikön kanssa. Jos tämä ei auta, asian voi viedä luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, työterveyshuoltoon tai liiton luottamuslääkärille tai juristille.

– Jos oma esimies syyllistyy häirintään, onhan hänelläkin esimies. Yksiköiden ylilääkäreihin voi ottaa myös yhteyttä. On monta väylää edetä. Epäasiallinen käytös ei lopu ikinä, jos se painetaan villaisella, Myllymäki sanoo.

Yksi lääkäri ehdottaa vastauksissaan, että seksuaalisesta häirinnästä voisi mainita jo opiskelujen aikana.

– Yksiselitteisesti seksuaalinen häirintä pitää kieltää ja luoda kulttuuri, jossa se tuodaan esille ilman jälkiseurauksia. Ihmeellisesti häpeän saa se, jota on häiritty.

Kaikki kyselyyn vastanneet eivät ole kokeneet töissä seksuaalista häirintää. Tilanteista on selvitty puhumalla.

– On kutsuttu treffeille ja jopa ehdotettu seksiä, mutta kieltäytyminen on riittänyt. En tullut "häirityksi", kuvailee eräs lääkäri.

Kyselyyn tuli 158 vastausta

• Lääkärilehden verkkokysely oli avoin kaikille lääkäreille. Sitä mainostettiin uutiskirjeessä, ja se oli Lääkärilehden verkkosivuilla.

• Kyselyyn vastasi 158 lääkäriä.

• Heistä 110 ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää työpaikalla.

• Tulos kertoo, että häirintää on työpaikoilla, muttei sitä, kuinka yleistä se on.

• Kysely oli avoinna viikon ajan 1–8.11.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030