Heikki Pälve Lääkäripäivien avajaisissa: Työnantajan kannettava vastuunsa lääkärien täydennyskoulutuksesta
– Työnantajamme on kannettava sille kuuluva vastuu avaintyöntekijöidensä täydennyskoulutuksesta. Valveutuneimmat työnantajat ovat jo hyväksyneet liiton täydennyskoulutussuosituksen. Koulutuksesta huolehtiminen on erinomainen keino rekrytoida lääkäreitä, huolehtia työntekijöistä ja pitää hoidot ja hoitoketjut ajanmukaisina, totesi Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Heikki Pälve Lääkäripäivien avajaispuheessa.Hän totesi puheessaan, että on aiheellista vihdoin turvata täydennyskoulutuksen asianmukainen rahoitus. Täydennyskoulutusta toteuttavat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirit, lääketeollisuus, Kela ja lääketieteelliset tiedekunnat sekä erikoislääkäriyhdistykset.
– Olisi tärkeää, että nämä tahot pääsisivät yhteisymmärrykseen koulutuksen laatuun, määrään ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Näin voitaisiin saada aikaan valtakunnallinen puitesopimus, johon sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset voisivat liittyä.
Pälveen mukaan kansallista terveydenhuollon kehittämisprojektia olisi tuskin perustettu ilman lääkärilakkoa.
– Tämä projekti on ensimmäinen laajamittainen yritys terveydenhuollon rakenteiden korjaamiseen sitten kansanterveyslain. Voidakseen kohdata tulevat haasteet on myös terveydenhuoltojärjestelmän muututtava. Hän totesi, että terveydenhuollossa on nyt 450 vakuutuslaitosta – yksittäistä kuntaa – järjestämässä palveluita.
– Palveluiden ostajien tulisikin ryhmittyä isommiksi alueellisiksi ostajarenkaiksi. Kuntia ei ole pakko sen takia yhdistää, mutta niiden toimintoja tulee yhdistää. Palveluiden tuottajien purkaantuminen pienemmiksi yksiköiksi puolestaan edesauttaisi resurssien tehokkaampaa käyttöä ja lisäisi joustavuutta. Selvää on, että valtion rahoituksen osuutta terveydenhuollossa on lisättävä ja silloin valtiolla tulee olla myös joitain ohjauskeinoja käytettävissään.
Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara totesi valtioneuvoston tervehdyksessään avajaisissa, että kansalliselta terveysprojektilta odotetaan ratkaisua terveydenhuollon ongelmiin.
– Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvä ja halpa, mutta se on monien ongelmien edessä yhtä aikaa. Hankkeelta on odotettavissa tuloksia, joilla terveydenhuollon tulevaisuus voidaan varmistaa kohtuullisin kustannuksin, lupasi Soininvaara puheessaan.
Hän totesi, että perusterveydenhuolto uhkaa kriisiytyä niissä terveyskeskuksissa, joihin ei saada lääkäreitä edes rahalla.
– Työolot eivät ole kunnollisia, ja lääkärit näyttävät arvostavan urbaania elinympäristöä. Pula eräiden erikoisalojen osaajista julkisissa sairaaloissa pahenee. Ortopedit, silmäkirurgit ja psykiatrit pääsevät leveämmän leivän ääreen helpommalla työllä yksityissektorilla.
Soininvaaran mielestä Suomen terveydenhuollon edullisuus on osittain seurausta kovin niukasta henkilökuntamitoituksesta.
– Työuupumus uhkaa nyt alalla olevia, mikä ei myöskään ole hyvää mainosta niille nuorille, joita pitäisi houkutella alalle. Suurten ikäluokkien ikääntyminen luo suuria paineita terveyspalveluille, niin henkilökunnan riittävyydelle kuin rahoituksen kestävyydellekin.
