Ajan­kohtai­sta

Heinänuhan siedätyshoidon aika on nyt

Lievää siitepölyallergiaa ei kannata hoitaa ennaltaehkäisevästi antihistamiinilla, mutta oireiden alettua säännöllinen lääkitys on hyväksi. Heinänuhan siedätyshoidon ehtii vielä aloittaa ensi kesää ajatellen, ylilääkäri Tari Haahtela sanoo.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/heinanuha_by_Helena_Harms_Pixmac.jpg

Allergiset nuhat tekevät taas tuloaan. Kevään siitepölykausi alkoi jo muutama viikko sitten, kun eteläiset ilmavirtaukset toivat lepän siitepölyä Suomeen herkimpien allergikkojen riesaksi. Kotimaiset lepät ja pähkinäpensaat ovat juuri aloittamassa kukintaansa.

Lievässä allergiassa ehkäisevä antihistamiinilääkitys ei ole tarpeen, HUS:n Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela sanoo.

– Kun oireet alkavat, lääkityksen ehtii hyvin aloittaa. Antihistamiinilääkitystä käytetään kyllä turhan satunnaisesti, lääkettä kannattaa ottaa proaktiivisesti yksi tabletti päivässä koko tarvittavan ajan.

Valtaosalle siitepölyallergisista oireet tulevat lievinä ja satunnaisesti. Heille hoidoksi riittävät antihistamiinitabletit ja 1-2 viikon kuuri nenäkortisonisuihketta.

– Siitepölyallergiassa ei ole sisäisesti eskaloitumisen lakia eli oire ei pahene vuosi vuodelta, vaan lievät oireet pysyvät lievinä. Oireiden voimakkuus voi jonkin verran vaihdella vuosittain riippuen siitepölyn määrästä, kuten koivun kohdalla yleensä on. Heinien kohdalla siitepölyn määrä ei yleensä vaihtele.

Siedätyshoito siirtymässä tablettimuotoon

Jos potilas kärsii nuhaoireista, silmäoireista, yskästä, hengityksen vinkumisesta ja ruoka-aineallergian oireista, eikä ajoittainen lääkitys pidä oireita kurissa, kannattaa harkita siedätyshoitoa.

– Siedätyshoito aloitetaan sillä allergeenillä, mikä aloittaa kauden. Kevätkauden allergian taittaminen auttaa usein pitämään kesäkauden allergian lievempänä. Heinänuhan hoidon ehtii aloittaa muutamaa kuukautta ennen heinien kukintaa. Nyt voisi siis aloittaa siedätyshoidon ensi kesän heinänuhaa vastaan.

Sublinguaalitableteissa käytettävä heinä on timoteitä. Haahtelan mukaan jo parin kuukauden hoito tuo karaisua.

Ylilääkärin mukaan ns. preseasonaalinen hoito on "tulossa muotiin" ja pistoshoidosta ollaan siirtymässä tablettihoitoon. Toistaiseksi kielenalustabletein voidaan siedättää juuri vain heinänuhaa.

Haahtela kertoo, että lievistä oireista kärsivät voivat rauhassa odottaa menoa siedätyshoitoon. Oireiden voimakkuus on kuitenkin osittain subjektiivista.

– Joillekin pienet oireet voivat olla iso riesa. Lääkärille tilanne selviää keskustelemalla potilaan kanssa.

"Pakoon juoksu ei ole immunologisesti järkevää"

Haahtela muistuttaa, että siitepölyä ei kannata juosta pakoon.

– Siitepölyallergisten tulisi erityisesti liikkua luonnossa ja karaista immuunijärjestelmää, eikä siirtyä ilmastoituun, hiukkasettomaan tilaan. Pakoon juokseminen ei onnistu, sillä tuulipölytteisten kasvien siitepölyä on joka paikassa, eikä se ole immunologisesti järkevää. Heinänuhasta kärsivää teiniä ei toki pidä laittaa kesäksi heinätöihin, siitä ei ole kysymys.

Haahtelan mukaan lehtipuiden kukintakausi on selvästi pidentynyt. Siitepölykausi alkaa Suomessa nykyisin maaliskuun alussa ja päättyy syyskuussa.

Kliinisen allergologian professori Haahtela on puheenjohtaja kansallisessa allergiaohjelmassa 2008-2018.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030