Helsingin Lääkäripäivien asema on vankka Näyttelykävijät entistä tyytyväisempiä
Suomalaisen terveydenhuoltoalan suurtapahtuma keräsi tänä vuonna lähes 14 000 näyttelyvierasta. Näytteilleasettajia oli 171, ja näyttelypinta-alaa lähes 4 500 neliömetriä. Kaikkiaan 70 kurssille osallistui noin 3 900 kuulijaa, ja niillä luennoi runsas 450 asiantuntijaa.
Päivät sai osakseen myös huomattavaa julkisuutta; toimittajakäyntejä kirjattiin tänä vuonna yhteensä 487. Uutisjuttujen lisäksi tänä vuonna myös YLE:n tiedefoorumi taltioi päiviltä kolme erillistä kurssia, joista koostetut ohjelmat tulevat ulos helmi-maaliskuun aikana.
Suomen Gallupin tekemän kyselyn mukaan näyttelyn kävijätyytyväisyys kohosi 85 prosenttiin. Se on lähes kymmenen prosenttia korkeampi kuin viime vuonna.
- Gallup-kyselyyn osallistui 206 satunnaisotannalla valittua messuvierasta. Kävijöistä 63 oli lääkäreitä tai lääketieteen kandidaatteja, kertoo Suomen Messujen tiedottaja Tarja Gordienko.
86 prosenttia näyttelyvieraista ilmoitti tärkeimmäksi syyksi tulolleen uusiin tuotteisiin tutustumisen, ja 84 prosenttia ajan tasalla pysymisen omissa tehtävissä.
Gordienkon mukaan tavoitteissa onnistuttiin. Kuusi kävijää kymmenestä ilmoitti löytäneensä näyttelystä uuden kiinnostavan tuotteen tai palvelun. Yli 90 prosenttia kertoi tulevansa näyttelyyn myös ensi vuonna, jolloin Lääkäripäivät järjestetään 4.-8. tammikuuta.
Naisesta vaikka lääkintäkenraali
Reseptilääkealueen ulkopuolella yksi suosituimpia näyttelyosastoja oli Puolustusvoimien osasto; eihän sen toimintaan ulkopuolinen pääse useinkaan kurkistamaan.
- Suomalaiset lääkärit tulevat pääsääntöisesti erittäin innokkaina kertausharjoituksiin, ja maanpuolustustahtoa voi kehua hyväksi lääkärikunnan joukossa, iloitsi Puolustusvoimien osastolla eversti Jyrki Tikkinen Lääkintäkoulusta Lahdesta. Hänen mukaansa ongelmat töiden järjestelyssä vaikuttavat haittaavasti yleensä vain silloin, jos kutsu on tullut kovin myöhään.
- Nykyisin pyritään lähettämään kertausharjoituskutsu puoli vuotta aikaisemmin, jotta asiat työpaikalla pystyy järjestämään. Tikkinen kertoo törmänneensä joskus jopa ihmettelyihin, miksi kesti näin kauan, ennen kuin kutsuttiin.
Yksi syy kiinnostukseen voi olla myös huimasti kehittynyt lääkintähuollon kalusto, joka tarjoaa oppimisen paikkoja monelle kokeneellekin lääkärille. Lääkäripäivillä esiteltiin mm. lstat-tehohoitopaareja, jotka edustavat melkoista tietoteknistä osaamista kenttäolojen tehohoidossa. Paareja esitellyt maahantuojan edustaja Pertti Jalasvirta Fuchs Medical Oy:stä kertoi paarien sisältävän tutkimus- ja hoitovälineistöä niin monipuolisesti, että koulutusta käyttäjät todella tarvitsevatkin.
- Tietokonesoftasta löytyy esimerkiksi 2 000 erilaista rytmihäiriötä, totesi Jalasvirta naurahtaen.
Jalasvirta ja Tikkinen huomauttivat, että tehohoidon kehittyminen armeijan lääkintätoimessa on ollut mahdollista vain laitekehittäjien ja armeijan asiantuntijoiden yhteistyöllä. Armeijan kriisiolojen tarpeista syntynyttä tuotekehittelyä viedään sitten siviilipuolelle mm. palo- ja pelastuslaitosten käyttöön.
