• Hertta Vierula

Hengitysoireiden taustalla on usein psykologisia tekijöitä

Terveysahdistus, vaikeudet tunteiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden todennäköisyyttä.

Hengitysoireiden taustalla on usein psykologisia tekijöitä Kuva 1 / 1

Toiminnalliset hengitykseen liittyvät oireet ovat suomalaisväestössä tavallisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin neljänneksellä suomalaisväestöstä on hengitystieoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisissa mittauksissa havaittavaa hengityspoikkeamaa.

Erilaiset psykologiset tekijät, kuten terveysahdistus, vaikeudet tunteiden ja niihin liittyvien kehon reaktioiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden ja runsaan terveyspalvelujen käytön todennäköisyyttä.

Tutkimus tehtiin THL:n, työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja se julkaistiin Psychological Medicine -lehdessä.

Arviot toiminnallisista hengitysoireista ja niiden esiintyvyydestä ovat vaihdelleet suuresti. Asiaa selvitettiin vertailemalla koko väestöä edustavassa aineistossa itse koettujen hengitysoireiden, objektiivisesti mitatun keuhkojen toiminnan sekä erilaisten psykologisten tekijöiden välistä yhteyttä.

Väestöstä 26 prosentilla oli hengitysoireita (yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta) ilman, että heillä havaittiin poikkeavia arvoja keuhkojen tilavuutta ja toimintaa mittaavassa spirometriatutkimuksessa. Psykologisia tekijöitä selvitettiin kyselyllä. Kun analyysista suljettiin pois ne, joilla oli joko lääkärin toteama hengityselinsairaus tai vakava mielenterveyden häiriö, havaittiin että psykologiset tekijät liittyivät merkitsevästi selittämättömiin hengitysoireisiin.

Tutkimuksen tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista.

Aineistona tutkimuksessa käytettiin THL:n vuonna 2000 keräämää Terveys2000-kyselyä, johon oli vastannut yhteensä 7 419 henkilöä. Heistä 6 185:stä oli tietoa hengitystieoireista, spirometriatuloksista sekä lääkärin toteamista sairauksista. Tutkimuksen luonteesta johtuen suoraa syy-seuraussuhdetta psykologisten tekijöiden ja hengitysoireiden välillä ei voitu osoittaa.

kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Juhlapyhien ihme

Koska joulu oli tulossa, olisi ruoat pitänyt tilata jo viikko sitten.

Ajassa
Seksirikoksen lapsiuhri lääkärissä – miten toimin?

Seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneiden lasten hoitopolut vaativat selkiyttämistä, lastenpsykiatri Merja Oksanen sanoo.

Kommentti
Juhlapyhien ihme

Koska joulu oli tulossa, olisi ruoat pitänyt tilata jo viikko sitten.

Tieteessä
Myöhäishaitat ovat yleisiä lapsuusiän aivokasvaimen jälkeen

Ongelmiin puuttuminen parantaa potilaan elämänlaatua.

Ajassa
Brexit voi vaikeuttaa lääkinnällisten laitteiden saatavuutta

Myös lääkkeiden saatavuusongelmiin on varauduttu Suomessa.

Ajassa
Munuaisen luovutus helpottuu

Uusi kudoslaki hyväksyy luovuttajiksi muutkin kuin lähisukulaiset.

Tieteessä
Mutta onko tämä lapsi koulukuntoinen?

Oppilaalla on aina oikeus koulunkäyntiin. Tarvittava tuki on aloitettava viiveettä.

Ajassa
Tutkimus: Koulutuksen ammatillinen suuntautuminen ennustaa raskausajan tupakointia

Raskaana tupakoivien määrä ei ole Suomessa laskenut samaa tahtia kuin muissa Pohjoismaissa.