Hoitosuhteen laatu on kulmakivi
Lasten- ja nuorisopsykiatri Linnea Karlsson ymmärtää nykyisin entistä paremmin, että vaikeista tilanteista hoitosuhteessa pääsee eteenpäin. Aina voi luoda toivoa potilaalle.
– Yksittäinen kuormittava asia on harvoin kohtalokas, mutta stressaavien tekijöiden kasaantuminen altistaa ongelmille, kertoo Linnea Karlsson.
"Kliinisessä työssä minulle on kirkastunut hoitosuhteen merkitys: kontaktin luomisen ja luottamuksen rakentamisen tärkeys. Lääkärin pitää laittaa itsensä peliin ja satsata hoitosuhteen laatuun.
Hoitointerventioiden toteuttamiseen vaikuttaa pitkälti se, millaiseksi hoitosuhde on muodostunut. Tämä on iskostunut ajatteluuni merkittäväksi asiaksi. Lääkärinä on vaikea toimia, jos potilaat eivät sitoudu hoitoon. Näistä asioista on myös paljon tutkimustietoa.
Vuosien kuluessa hoitosuhteisiini on tullut mukaan malttia. Olen temperamentiltani nopea, mutta nykyisin ymmärrän entistä paremmin, että vaikeista tilanteista pääsee eteenpäin. Aina voi luoda toivoa ja tehdä jotakin. Iän mukana on tullut myös rohkeutta sanoa potilaalle, jos en tiedä. Olen kuitenkin läsnä ja halukas auttamaan, vaikka en tiedä parasta ratkaisua.
Ajan tasalla tieteellisestä tutkimuksesta
Merkittävä oivallus on ollut myös se, miten olennaista tutkimustiedon seuraaminen on lääkärin työssä. Tällä tavoin pysyy ajan tasalla siitä, mikä on parasta mahdollista hoitoa.
Toimin myös tutkijana Turun yliopiston vuonna 2011 alkaneessa FinnBrain-tutkimuksessa, joka selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimukseen rekrytoitiin 12. raskausviikolla olleita äitejä ja heidän puolisoitaan.
Lapsia on seurattu heidän syntymästään lähtien, ja nyt ovat menossa viisivuotiskyselyt. Ne loppuvat ensi vuonna. Seuraava suurempi mittauspiste tulee, kun lapset ovat 8- ja 9-vuotiaita, jos saamme tutkimusrahoituksen.
Päättäjien pitäisikin ymmärtää, että perustutkimukseen täytyy satsata, jotta tutkimuksilla on jatkuvuutta. Kansallisten tietovarantojen arvo kasvaa, kun tulee uusia mittauspisteitä ja saadaan pitkittäistietoa aidosti prospektiivisessa tutkimusasetelmassa.
Tutkimustiedon perusteella hyvä sosiaalinen verkosto on tärkeimpiä keinoja vähentää stressiä. Läheisten ihmissuhteiden pitäisi antaa mahdollisimman paljon turvaa ja tukea.
Aivoilla useita herkkyyskausia
Aivotutkimus on tuonut merkittävän havainnon ihmisten aivojen hitaasta kypsymisestä. Vasta 25-vuotiaiden aivot ovat kypsät.
Pitkään on ollut selvää, että sikiön ja vauvan aivot ovat todella herkät. Sittemmin on havaittu, että murrosiän alkaessa käynnistyy aivojen uusi herkkyyskausi.
Vanhenevien aivojen herkkyyteen puolestaan osittain vaikuttaa aikaisempi stressialtistus. Muistihäiriöiden yksi itsenäinen riskitekijä on lapsuudessa koettu voimakas stressialtistus, esimerkiksi vakava kaltoinkohtelu. Lisäksi vakava masennus on muistihäiriöiden itsenäinen riskitekijä, samoin sydän- ja verisuonitapahtumien.
Nuorta ei saa jättää yksin
Toisen asteen koulu-uudistuksen tavoitteena oli suuret säästöt, ja kontaktiopetusta vähennettiin paljon. Opiskelun ei pitäisi kuitenkaan olla sitä, että oppilas tekee etänä jonkin tehtävän.
Nuoret motivoituvat opiskelemaan, kun he ovat mukana sosiaalisessa ryhmässä. Opiskelu muuttuu vaikeaksi ja stressaavaksi, jos ei ole kaveriryhmää ja aikuista tukena. Nuoret tarvitsevat aikuisen opettamaan heitä.
Nuorilla täytyisi olla mahdollisuus kasvaa rauhassa, eikä heidän pitäisi joutua tekemään valintoja opinnoistaan liian aikaisin. Yläkoulun päättyessä nuoren aivot ovat vielä myllerryksessä, eikä kovinkaan moni silloin tiedä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.
Digitalisaatiosta ei saa tulla itseisarvoa. Aivot tarvitsevat altistusta aidolle sosiaaliselle vuorovaikutukselle, katsekontakteille ja toisen ihmisen välittömälle palautteelle. Jos tällainen palaute vähenee liikaa ja tilalle tulevat laitteet, aivot kehittyvät eri tavoin kuin muuten. Jonkin verran on tutkimustuloksia siitä, että runsas ruutuaika on yhteydessä esimerkiksi pienten lasten viivästyneeseen kielenkehitykseen.
Eriarvoistuminen huolestuttaa
Tutkijana merkittävä havainto on ollut se, että yksittäinen kuormittava asia on harvoin kohtalokas, mutta stressaavien tekijöiden kasaantuminen altistaa ongelmille.
Eriarvoistumiskehityksestä on tullut viime vuosina lisää tietoa. Asioiden kasaantuminen näkyy muun muassa siten, että nuorisoväestössä erottuvat hyvin ja heikosti pärjäävät. Tämä polarisaatiokehitys on todella tärkeää pysäyttää, eikä hyvinvointieroja saa päästää lisääntymään. Vanhempien mielenterveyshäiriöiden hoitoon pitää todella satsata – se on melkeinpä maailman tärkein asia."
Kuka?
› Linnea Karlsson, 49 vuotta
› Lasten- ja nuorisopsykiatri, dosentti
› Apulaisylilääkäri TYKS:ssa ja erikoistutkija Turun yliopistossa
› Perheeseen kuuluvat lääkäripuoliso, 14-vuotias poika, puolison aikuiset lapset perheineen ja koira.
› Harrastaa ratsastusta ja kirjallisuutta
