"Hoitotakuu onnistui", arvioi ministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriöllä oli kerrottavanaan iloisia uutisia hoitotakuun toteutumisesta, kun se tiedotti vastavalmistuneen kyselynsä tuloksista. Ministeriön mukaan hoitotakuu on "selvästi uudistanut ja parantanut hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa".
Valtaosa eli 92 prosenttia väestöstä asuu terveyskeskusten alueella, joissa hoidon tarve voidaan arvioida kolmessa arkipäivässä.
Neljäsosa väestöstä asuu alueilla, joissa on ajoittain ongelmia yhteyden saamisessa. Kaksi prosenttia väestöstä ei ole hyötynyt hoitotakuusta ministeriön mukaan juuri mitenkään: he asuvat seuduilla, joilla yhteyden saaminen terveyskeskukseen on jatkuvasti vaikeaa.
Nämä luvut ilmenevät kyselytutkimuksesta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö sekä Stakes tekivät johtavien terveyskeskuslääkäreiden piirissä.
Nyt pääsee linjoilta läpi
Hoitotakuun keskeinen kysymys perusterveydenhuollossa on ollut yhteyden saaminen terveyskeskuksen ajanvaraukseen ja sitä kautta pääseminen myös hoidon tarpeen arviointiin.
Ympäri maata perusterveydenhuollon lääkärikunta ja ajanvaraushenkilökunta on tuntenut erityisesti maanantaiaamujen ruuhkasyndrooman. Tämä ongelma yhdessä muidenkin ruuhka-aikojen sekä toisenlaisten ongelmien kanssa on saanut kansan irvileuat vihkimään terveyskeskuksen arvauskeskukseksi.
Nyt arvailusta on ministeriön mukaan monin paikoin päästy tai ainakin asiat ovat huomattavasti parantuneet.
Nimenomaan hoidon tarpeen arviointi on parantunut. Vielä tammikussa väestöstä noin puolet asui alueilla, joissa terveyskeskuksilla oli ajoittaisia tai jatkuvia ongelmia suoriutua hoidon tarpeen arvioinnista kolmen arkipäivän kuluessa. Syyskuun vastaavassa kyselyssä tämä lukema oli tipahtanut noin kahdeksaan prosenttiin.
Perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutuu ministeriön mukaan muun muassa Helsingin, Tampereen, Vantaan, Salon seudun, Turun, Porin, Vaasan, Seinäjoen, Joensuun, Lappeenrannan, Kainuun ja Savonlinnan terveyskeskuksissa.
Paikoin yhä ongelmia
Ministeriö esitteli lukujaan peruspalveluministeri Liisa Hyssälän johdolla ja hoitotakuun kannalta keskeisen virkamieskunnan vahvistamana.
Vaikka ministeriön pääviesti kuului, että hoitotakuun toteutus on sujunut hyvin ja uudistus on parantunut kansalaisten palveluja, myönnettiin ongelmiakin yhä olevan.
Ongelmia on etenkin alueellisesti. Esimerkiksi Rovaniemellä terveyskeskuksen asiakkailla on yhä jatkuvasti ongelmia saada yhteyttä terveyskeskukseen ja myös ajoittaisia ongelmia päästä hoidon tarpeen arviointiin.
Ajoittaisia yhteysongelmia sekä puhelimitse että hoidon tarpeen arviontiin pääsyssä on myös Keravalla, Porvoossa ja Lahdessa.
Hoitotakuu ei myöskään olennaisesti ole parantanut lääkärille pääsyä kiireettömissä tapauksissa. Ministeriön ylilääkäri Kati Myllymäki tosin muistutti, että hoitotakuusta säätävä laki ei tähän asiaan määräaikaa annakaan.
Kiireettömissä asioissa lääkärin vastaanotolle pääsee koko maassa keskimäärin vajaassa viikossa, maan väestöstä 43 prosenttia pääsee tuossa ajassa lääkäriin.
Pisimpään lääkärin pakeille pääsy kestää Länsi-Pohjan, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.
Peruspaveluministeri Hyssälän mukaan jatkossa terveyskeskuksissa on syytä kehittää edelleen etenkin "työn sisältöä ja toimintatapoja". Konkreettisia ehdotuksia ministeriltä ei tässä asiassa kuultu, ellei sellaisiksi lasketa näkemystä siitä, että ikääntymiseen, terveyden edistämiseen ja kansantauteihin liittyvien ongelmien ja teemojen on syytä olla keskeisessä asemassa perusterveydenhuollon kehittämisessä.
Puhelinpalveluja keskitetty
Hoitotakuun menestyksen selittävinä tekijöinä perusterveydehuollossa ovat olleet puhelinpalvelun keskittäminen ja työnjaon kehittäminen sekä teknologian hyödyntäminen esimerkiksi nettineuvonnan avulla. Myös seudullinen sekä eri sektoreiden yhteistyö ovat avittaneet uudistusta.
Hoitotakuun epäonnistumiseen ovat vaikuttaneet terveyskeskusten lääkärivaje sekä tekniset ongelmat puhelinjärjestelmissä, operaattoripalveluissa ja tietojärjestelmissä.
