Hoitotakuupisteiden jakaminen uhkaa sotkea terveydenhuollon työnjakoa
Hoitotakuun mukanaan tuoma pisteyttäminen kirvoittaa lääkäreiltä sekä arvostelua että kiitoksia. Yleistuntuma hoitotakuun vaikutuksista kuuluu silti: ei suuria muutoksia entiseen.
- Tarkoituksena ei missään tapauksessa saa olla, että perusterveydenhuollon lääkäri jo valmiiksi tekisi päätöksen siitä leikataanko vai ei. Tämä periaate on hoitotakuun myötä hämärtynyt. Nyt vaaditaan, että terveyskeskuslääkäri tekisi sen arvion ja sitten annettaisiin vain aika operaatioon.
Näin arvostelee Turun terveyskeskuksen läntisen alueen ylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala hoitotakuun seurauksia.
Hänen mielestään pisteyttäminen on myös käytännössä hankalaa. Esimerkiksi kivuista ja liikkumisen hankaluudesta kärsivät potilaat saattavat viestiä vaivoistaan hyvin eri tavalla.
Lappeenrannan kaupungin vs. johtava lääkäri Mauri Vanhanen korostaa hänkin, että työnjaon täytyy olla kirkas erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
Lääkintöneuvos Jouko Isolauri sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että työnjako on selvä: perusterveydenhuolto pisteyttää ohjeellisesti ja suuntaa antavasti, erikoissairaanhoito tekee lopullisen hoitopäätöksen.
Vanhasen mukaan paikallisen erikoissairaanhoidon piiristä on hoitotakuun tulon jälkeen alkanut kantautua epävirallisia teitä pitkin perusterveydenhuoltoa kummastuttaneita viestejä.
- Virallista näkemystä keskussairaalasta ei ole meille asiassa tullut. Muutamissa kannanotoissa olemme kuitenkin olleet aistivinamme, että vastedes meiltä odotetaan "tämä leikataan ja sillä hyvä" -tyyppisiä lähetteitä.
- Käytännössä ei koskaan voi olla niin, että perusterveydenhuollon lähetteen perusteella erikoissairaanhoito automaattisesti päättää leikata. Muutenhan voimme yhtä hyvin itse varata leikkaussaliin ajan ja hankkia oman leikkaavan ortopedin vaikka Virosta.
Vanhanen korostaa, että lähetteiden on oltava yksinkertaisen ytimekkäitä, mutta samalla niiden on tarpeeksi perusteellisesti kuvattava potilaan tiedot.
- Pisteasia on toissijainen.
Suurin hoitotakuun tuoma konkreettinen muutos Lappeenrannassa on call center -tyyppisen puhelinpalvelujärjestelmän rakentaminen.
Uusi potilasryhmä vastaanotolle
Leppävaaran terveyskeskuksessa työskentelevä kouluttajalääkäri Marja Nores sanoo, että Leppävaarassa pisteytys on otettu ilolla vastaan.
- Yksi meidän nuorista lääkäreistä sanoi juuri, että hän laskee niitä pisteitä. Tavallaan on helppoa kun voi sanoa, että "tässä tilanteessa ei kannata tehdä lähetettä ja tuossa taas kannattaa". Se on sitten erikoissairaanhoidon päänsärky saada ne jonot liikkumaan, Nores kuvaa.
Hän pitää pisteyttämistä selkeänä ja tervetulleena uudistuksena.
- On aina hyvä, kun on olemassa selkeät kuviot ja pelisäännöt. Potilaitahan me silti hoidamme, pisteet ovat siinä sivussa, Nores sanoo.
Hänen mukaansa muidenkin Leppävaaran lääkäreiden tunnelmat ovat samansuuntaiset. Hoitotakuu on tuonut myös uudenlaisen potilasryhmän vastaanotolle.
- Esimerkiksi glaukoomapotilaat, jotka aiemmin kävivät yksityislääkärillä, tulevat nyt meille. He ovat ottaneet selvää, että heille kuuluu tämä hoito takuuna. Tänne on marssinut hyvin määrätietoisia, uusia potilaita.
Turussa hoitotakuun vaikutukset näkyvät selvästi myös perusterveydenhuollossa.
- Vastaanottoaikojen kysyminen on selvästi vilkastunut. Kiire työpaikalla on kasvanut sekä lääkärien että sairaanhoitajien vastaanotolla, ylilääkäri Nissinen-Paatsamala sanoo.
Ajoittain ruuhkahuiput ovat Turussa rajuja ja niitä on helpotettu puhelinpalvelujärjestelmän avulla.
- Ongelmana on lähinnä se, että nykyisin hoitotarpeen arvio täytyy tehdä heti.
Nissinen-Paatsamalan mukaan hoitotakuun sisäänajaminen ei ole käynyt helposti.
- Toisaalta emme varmaan vielä edes pysty arvioimaan hoitotakuun lopullisia vaikutuksia kovin hyvin.
- Perusterveydenhuollon osuus jäi hoitotakuun suunnittelussa hivenen epäselväksi. Ehkä suunnitteluryhmässä olisi pitänyt olla enemmän mukana myös perusterveydenhuollon edustajia.
Vaikutus pientä pohjoisessa
Torniossa on panostettu lisää väkeä ajanvaraukseen.
- Suurin muutos on siinä, että puhelinjärjestelyjen avulla olemme onnistuneet parantamaan yhteyden saamista meille myös ruuhka-aikoina. Aiemmin minullekin tuli viikoittain puheluja: kun muuhun numeroon ei päässyt, soitettiin sitten ylilääkärin numeroon. Ne puhelut ovat loppuneet hoitotakuun myötä, kertoo Tornion kaupungin johtava lääkäri Mika Herala.
Heralan mukaan hoitotakuu on käytännössä vaikuttanut melko vähän perusterveydenhuollon arkeen. Hän arvioi jonojen kuitenkin hieman lyhentyneen ainakin Torniossa.
- Lääkärille pääsy kolmen kuukauden sisällä on toteutunut ainakin toistaiseksi, vaikka Torniossa on lääkäripula.
Heralan mukaan Tornion seudulla hammashoitoon pääsy on suurin ongelma, silti hoitokuun "puitteissa on ainakin toistaiseksi pysytty".
Heralan tietämän mukaan pisteytystä ei Torniossa ole otettu käyttöön kovin mittavasti.
- Neurologia taitaa olla ainoa ala, jolla pisteytystä jonkin verran sovelletaan.
Hoitotakuu ei ole tuonut suuria muutoksia myöskään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiin hoitoketjuongelmiin.
- Potilaat eivät pääse erikoissairaanhoidosta ajoissa jatkohoitoon terveyskeskusten vuodeosastolle.
Heralan mainitsema ongelma on suuri sekä Torniossa että naapurikunta Kemissä. Tornio joutui tekemään kyseenalaisen ennätyksen viime kuussa: kaupungin erikoissairaanhoito teki yli 300 turhaa ja kallista erikoissairaanhoidon hoitopäivää, kun vuodeosastot eivät vetäneet. Näiden päivien määrä on keskimäärin ollut Torniossa noin 150:n tasoa.
