1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet
Ajan­kohtai­sta

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet

Yleisin suomalaisten käyttämä huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vuodesta 1992 vuoteen 2018.

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet Kuva 1 / 1

Syksyllä 2018 kerätty kyselyaineisto osoittaa, että huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Yleisin suomalaisten käyttämä huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vuoden 1992 kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018. Toiseksi yleisintä on lääkkeiden käyttö ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, mikä on pysynyt melko tasaisena 2000-luvulla. Muita huumeita on kokeillut alle viisi prosenttia väestöstä. Näistä yleisimpiä ovat stimulantteihin kuuluvat ekstaasi ja amfetamiini.

Useimmiten kyse on yhteen tai joihinkin käyttökertoihin rajoittuvasta huumekokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta, sillä jatkuvampaa käyttöä kuvaavat viimeisen vuoden ja viimeisen kuukauden aikaiset luvut jäävät huomattavasti matalammalle tasolle.

– Huumeiden kokeilun ja käytön edelleen yleistyessä erilaiset haitat ja huumeita käyttävien palvelutarpeet ovat todennäköisesti myös kasvussa. Uusia keinoja, toimintatapoja ja strategioita tilanteen hallintaan tarvitaan, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen tiedotteessa.

Tuoreet tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista ovat peräisin THL:n Päihdetutkimuksesta, jonka postikyselyä on toistettu noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen.

Lähes puolet nuorista aikuisista kokeillut laittomia huumeita

Sekä vuoden 2014 että vuoden 2018 tulokset osoittavat, että huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät edelleen erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla.

Tämän ikäryhmän vastaajista peräti 45 prosenttia ilmoitti vuonna 2018 käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä huumekokeilut ovat selvästi yleistyneet.

Nuorimmassa eli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä luvut puolestaan ovat lähellä vuoden 2014 tasoa.

THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen toteaa, että nuorten huumeiden käyttö ja sen yleistyminen ymmärrettävästi huolestuttavat.

– Päihdetutkimuksen tuloksista saadaan kuitenkin positiivinen signaali siitä, että nuorimman ikäryhmän osalta käyttö ei olisi vuoden 2014 jälkeen enää yleistynyt, hän kertoo tiedotteessa.

Viidennes poistaisi rangaistukset huumeita käyttäviltä

Päihdetutkimuksessa kysytään myös suomalaisten mielipiteitä erilaisten huumaavien aineiden hankinnan ja käytön rangaistavuudesta.

Lue myös

Muutamassa vuosikymmenessä mielipiteet rangaistavuudesta ovat muuttuneet selvästi sallivammiksi, erityisesti kannabiksen osalta, mutta vuoteen 2014 verrattuna enää vain hieman.

Vuoden 2018 kyselyn mukaan 20 prosenttia suomalaisista olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Kannabiksen käytöstä ei rankaisisi 42 prosenttia väestöstä.

Kyselyn mukaan 18 prosenttia on sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen ja 54 prosenttia puoltaa kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Yhteensä siis lähes kolme neljäsosaa suomalaisista on sitä mieltä, että kannabista tulisi saada ainakin lääkekäyttöön.

Vuoden 2018 Päihdetutkimukseen vastasi 3 229 iältään 15–69-vuotiasta suomalaista. Kahdeksan kertaa samankaltaisena toistettu kysely tarjoaa yleiskuvan huumeiden käytön kehityksestä sekä huumeita ja huumepolitiikkaa koskevien asenteiden ja mielipiteiden muutoksista.

Kuva: Pixmac

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.