HYKS siirtyi suoritepohjaiseen kuntalaskutukseen
Ensimmäisenä sairaalana Suomessa HYKS siirtyi vuoden alussa budjettirahoituksesta tulorahoitukseen. Jäsenkunnat eivät enää maksa HYKS:n menoja maksuosuuksina, vaan menot katetaan palveluista perittävillä, ennakkoon määrätyillä maksuilla. Kiinteähintainen laskutus koskee jäsenkuntia ja muita kuntia samalla lailla. Poikkeuksena ovat eräät erityisvelvoitteet, kuten varastointilain mukaiset velvoitteet, myrkytystietokeskuksen ylläpito ja alueellinen koulutus, joita varten kerätään jäsenmaksu suhteessa asukaslukuun.
Erityisen kalliin hoidon kustannuksiin HYKS:n kuntayhtymässä on varauduttu tasausjärjestelmällä. Yhden potilaan hoidon 300 000 markkaa ylittävistä kustannuksista maksetaan 80 % tasausmaksuista, joita kerätään jäsenkunnilta suhteessa asukaslukuun. Kalliin hoidon tasausjärjestelmää varten kerätään tänä vuonna 20 markkaa asukasta kohti.
Sairaalan tulot perustuvat siis tästä lähtien myyntiin, ja voimavarat tulee sopeuttaa siihen. Tulosohjauksella on tarkoitus sopeuttaa voimavarat kysynnän mukaisiksi.
- Perusperiaate on, että kuntien tappiontasausjärjestelmästä on luovuttava. Meidän on selvittävä omillamme, toteaa sairaalanjohtaja Arvo Relander HYKS:sta.
- Lähetämme joka viikko kuntiin laskun tehdystä työstä. Mitään jälkilaskua kunnille ei tule.
HYKS:n hinnat ovat laskennallisesti määriteltyjä omakustannushintoja. Hoitopäiville lasketaan perushinta osastoittain, samoin erilaisille poliklinikka-, vastaanotto- ja osastokäynneille. Hintaan lisätään potilaan laboratorio- ja radiologisista tutkimuksista, anestesia- ja leikkaustoimenpiteistä, verituotteista ja vastaavista koituvat kustannukset. Myös investointeihin tarvittava rahoitus sisältyy palvelujen hintoihin. Hinnastossa on yli 1 000 nimikettä.
- Tämä ensimmäinen vuosi on vielä harjoittelua, ja joudumme varmaan tarkistamaan hintoja kesken vuotta, sen mukaan miten säästösopimusneuvottelut henkilökunnan kanssa ratkeavat ja toisaalta arvonlisäveron vaikutusten vuoksi, vaikka ne eivät kovin suuret olekaan. Myös mm. Kirurgisen sairaalan toiminnan muutokset on otettava huomioon, sanoo Relander.
HYKS:n käytössä ei sairaalanjohtaja Relanderin mukaan ole kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella odotettavissa suuria muutoksia tänä vuonna, joskin mm. Peijas-Rekolan sairaalan lisääntyvän käytön myötä HYKS:n oletetaan menettävän jonkin verran potilaita.
- Itse asiassa meillä hoidetaan tällä hetkellä enemmän potilaita kuin koskaan. Potilaita tulee erityisesti päivystyksen kautta, mikä osoittaa, että potilasohjaus ei toimi. Kuntien toivomuksesta potilaita ohjataan akuuttivaiheen hoidon jälkeen muualle, hoidon porrastuksen mukaan. Tosin, kun kustannuslaskenta muualla kehittyy, uskon sen selvittävän, ettei akuuttivaiheen jälkeinen hoito HYKS:ssa ole sen kalliimpaa kuin muissa sairaaloissa, sanoo Relander.
Tulevaisuudessa tavoitteena on sairaalapalvelujen tuotteistaminen paketeiksi. Sairaalanjohtaja Relanderin mielestä tuotteistamiselle olisi hyvä saada valtakunnalliset periaatteet. HYKS kehittelee tuotteistamista työryhmässä yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien kanssa. Tavoitteeseen, että sairaalan palvelut saataisiin paketteihin vuonna 1995, Relander ei suhtaudu kovin optimistisesti, mutta osaksi hoitopaketteja on silloin varmasti käytössä.
- Sopimusohjauksen kehittely on vasta alussa. Tärkeää olisi nyt tilaajapuolen organisoituminen. Tavoitteena voisi pitää viiden vuoden väljää ostosopimusta, jota tarkennettaisiin vuosittaisin sopimuksin.
