Hyvä kunto - sydäntäkin tärkeämpi

Fyysinen suorituskyky juoksumatolla tutkittuna on osoittautunut vastikään vahvimmaksi kuoleman vaaran ennustajaksi sekä terveillä miehillä että sepelvaltimotautia potevilla miespotilailla (N Engl J Med 2002;346: 793-801). Se oli jopa osuvampi kuin sydänsairaus tai sen vaaratekijät (verenpainetauti, tupakointi ja diabetes) tai EKG-löydökset rasituskokeen aikana. Elinaikaennuste parani suoraviivaisesti fyysisen kunnon mukana. Huonokuntoisimpaan viidennekseen kuuluvilla miehillä - riippumatta sydänlöydöksistä tai vaaratekijöistä - kuolemanvaara oli keskimäärin kuuden vuoden seurannassa neljä kertaa suurempi hyväkuntoisimpaan viidennekseen verrattuna. Vaikka syy-yhteyksien vetäminen voi olla vielä uskaliasta, tämä tutkimus ja monet muut viittaavat siihen, että kehno kunto on suurentuneen kuoleman vaaran syy. Tuolloin kunnon kohentaminen olisi ainakin yhtä tärkeää kuin puuttuminen perinteisiin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin. Erityisen suotuisaa liikunta voisi olla sydänpotilaille: parantunut fyysinen kunto kun saattaisi kumota tai ainakin korjata sairaudesta johtuvan kuoleman vaaran lisääntymistä. Tulevien tutkimusten perusteella liikuntasuositukset osattaneen räätälöidä yksilöllisesti; nyt yleisreseptinä suositellaan puolen tunnin liikuntaa mieluiten päivittäin.