1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. "Ihminen vastatkoon itse läskeistään"
Ajan­kohtai­sta

"Ihminen vastatkoon itse läskeistään"

Ihmisten on itse ryhdyttävä hoitamaan omaa terveyttään ja siten osallistuttava terveydenhuollon kulujen pienentämiseen. Tähän tulokseen tultiin konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopersin kyselyssä.

Kuva 1 / 1

Yksilöiden on itse ryhdyttävä hoitamaan omaa terveyttään ja siten osallistuttava terveydenhuollon kulujen pienentämiseen. Tähän tulokseen on tullut konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopers (PwC), jonka tekemän tutkimuksen mukaan terveydenhuollon painopiste siirtyy jatkossa sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen.

Tutkimuksen noin 600 vastaajasta 97 % on sitä mieltä, että potilaiden on otettava jossain määrin vastuuta liikalihavuuden, astman, diabeteksen ja sydäntautien kaltaisten kroonisten sairauksien hallinnasta.

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että yksilön vastuu kroonisten sairauksien hallinnasta on suuri.

Noin kolme neljäsosaa vastaajista odottaa terveydenhuollon rahoituksen muuttuvan niin, että painopiste vaihtuu sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen eli pois sairaaloista, hoitokodeista ja lääkärien vastaanotoilta.

Ongelmana tiedon puute



Vastaajista 76 % arvioi, että tiedon puute vaikeuttaa oman terveyden hallintaa ja 74 % uskoo, etteivät potilaat ymmärrä saatavilla olevaa tietoa. Internetin, sosiaalisen median ja mobiiliviestinnän yleistymisen sekä terveydenhuollon tietoteknistymisen odotetaan helpottavan tilannetta.



– Näillä keinoilla ei toki voida auttaa esimerkiksi ikääntyneitä, mutta nyt pitäisi nähdä riittävän kauas. Tällaiset uudentyyppiset ratkaisut tulee suunnata lapsille, nuorille ja aktiivisesti työelämässä oleville, julkisen sektorin konsultointipalveluista vastaava Kaj Työppönen PwC:ltä sanoo.

– Terveydenhuollon on käännettävä katseensa sisältä ulos. Se vaatii informaatiojärjestelmien muokkaamista, lääkäri-potilas-suhteiden ja vastuiden työstämistä sekä omien lujaan iskostuneiden tottumusten ja perinteiden muuttamista, Työppönen jatkaa.

Hänen mukaansa lääkäri–potilas-suhde ja roolit ovat pysyneet melko perinteisinä ja vakiintuneina.

– Potilas menee vastaanotolle sairauden eikä terveyden takia, eikä hän välttämättä pääse lääkärin kanssa riittävään vuorovaikutteisuuteen. Mietittävä on myös, voidaanko terveydenhuollon sisäisiä rooleja muuttaa tarpeen mukaan.

Työppösen mukaan työterveyshuolto ja koululaitos ovat Suomessa avainasemassa asenteiden muuttamisessa.



PwC:n The customisation of diagnosis, care and cure -tutkimukseen vastasi noin 600 julkishallinnon ja terveysalan vaikuttajaa 20 maasta. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 200 alan vaikuttajaa 25 maasta. Työppösen mukaan Suomesta kyselyyn vastasi muutama merkittävässä asemassa oleva, lähinnä lainsäädännöstä päättävä henkilö.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vakavia psyykkisiä sairauksia sairastavien fyysisten sairauksien hoito ontuu

Fyysisen terveyden ongelmat ja niihin liittyvä ennenaikainen kuolleisuus ovat yleisiä vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavilla.

Ajassa
Aivohalvauspotilaiden hoito paremmaksi tekoälyn avulla

Tekoälyn avulla kehitetään hoitoprosessia, jotta potilaille voidaan tarjota yksilöllistä hoitoa.

Ajassa
Rintasyöpälääke letrotsolia saa taas

Alkusyksystä vaivannut saatavuushäiriö on ohi.

Blogi
Oi neuvola, miten sinua kaipaan!

On ihan turha vedota siihen, että lapsen vanhemmat ovat lääkäreitä, kirjoittaa Laura Seppälä Baltimoresta.

Tieteessä
Nuori nukkuu myrskyn silmässä

Nuoruus on dramaattinen ajanjakso aivojen kehityksessä, mikä näkyy myös unessa.

Kommentti
Priorisoidaankin ihan toisin

– Jatkuvien organisaatiomuutosten kustannusvaikuttavuutta ei koskaan selvitetä, ihmettelee Eija Kalso.