1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. "Ihminen vastatkoon itse läskeistään"
Ajan­kohtai­sta

"Ihminen vastatkoon itse läskeistään"

Ihmisten on itse ryhdyttävä hoitamaan omaa terveyttään ja siten osallistuttava terveydenhuollon kulujen pienentämiseen. Tähän tulokseen tultiin konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopersin kyselyssä.

Kuva 1 / 1

Yksilöiden on itse ryhdyttävä hoitamaan omaa terveyttään ja siten osallistuttava terveydenhuollon kulujen pienentämiseen. Tähän tulokseen on tullut konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopers (PwC), jonka tekemän tutkimuksen mukaan terveydenhuollon painopiste siirtyy jatkossa sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen.

Tutkimuksen noin 600 vastaajasta 97 % on sitä mieltä, että potilaiden on otettava jossain määrin vastuuta liikalihavuuden, astman, diabeteksen ja sydäntautien kaltaisten kroonisten sairauksien hallinnasta.

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että yksilön vastuu kroonisten sairauksien hallinnasta on suuri.

Noin kolme neljäsosaa vastaajista odottaa terveydenhuollon rahoituksen muuttuvan niin, että painopiste vaihtuu sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen eli pois sairaaloista, hoitokodeista ja lääkärien vastaanotoilta.

Ongelmana tiedon puute



Vastaajista 76 % arvioi, että tiedon puute vaikeuttaa oman terveyden hallintaa ja 74 % uskoo, etteivät potilaat ymmärrä saatavilla olevaa tietoa. Internetin, sosiaalisen median ja mobiiliviestinnän yleistymisen sekä terveydenhuollon tietoteknistymisen odotetaan helpottavan tilannetta.



– Näillä keinoilla ei toki voida auttaa esimerkiksi ikääntyneitä, mutta nyt pitäisi nähdä riittävän kauas. Tällaiset uudentyyppiset ratkaisut tulee suunnata lapsille, nuorille ja aktiivisesti työelämässä oleville, julkisen sektorin konsultointipalveluista vastaava Kaj Työppönen PwC:ltä sanoo.

– Terveydenhuollon on käännettävä katseensa sisältä ulos. Se vaatii informaatiojärjestelmien muokkaamista, lääkäri-potilas-suhteiden ja vastuiden työstämistä sekä omien lujaan iskostuneiden tottumusten ja perinteiden muuttamista, Työppönen jatkaa.

Hänen mukaansa lääkäri–potilas-suhde ja roolit ovat pysyneet melko perinteisinä ja vakiintuneina.

– Potilas menee vastaanotolle sairauden eikä terveyden takia, eikä hän välttämättä pääse lääkärin kanssa riittävään vuorovaikutteisuuteen. Mietittävä on myös, voidaanko terveydenhuollon sisäisiä rooleja muuttaa tarpeen mukaan.

Työppösen mukaan työterveyshuolto ja koululaitos ovat Suomessa avainasemassa asenteiden muuttamisessa.



PwC:n The customisation of diagnosis, care and cure -tutkimukseen vastasi noin 600 julkishallinnon ja terveysalan vaikuttajaa 20 maasta. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 200 alan vaikuttajaa 25 maasta. Työppösen mukaan Suomesta kyselyyn vastasi muutama merkittävässä asemassa oleva, lähinnä lainsäädännöstä päättävä henkilö.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.

Kommentti
Yhden naisen yritys

Vasta yrityksen perustettuani olen nähnyt, että polku on ollut koko ajan perässäni, kirjoittaa Marika Kandell.

Ajassa
Jopa joka viidennen työkyky heikentyy hellejaksoina

Työterveyslaitos tutkii kuumassa työskentelyn vaikutuksia muun muassa sairaalassa.

Tieteessä
Pitkäkestoiset kognitiiviset häiriöt yleisiä työikäisillä aivoinfarktipotilailla

Tarkka neuropsykologinen tutkimus pian sairastumisen jälkeen on tärkeää.