Lehti 16: Ajan­kohtai­sta 16/1995 vsk 50 s. 1872

Ikääntyvän työ-kyky tarvitsee huoltoa

Ruumiillisen rasituksen säätely, etenkin seisoma- ja muun staattisen työn sovittaminen työntekijän voimien mukaiseksi, liikunnanharrastus sekä ylitse muiden esimiestyö ja työn arvostus ovat keskeiset ikääntyvien työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät, todettiin Työterveyslaitoksen laajassa seurantatutkimuksessa, joka julkaistiin toukokuun alussa.

Tutkimuksessa "Ikääntyvä työntekijä v. 1981-92" seurattiin haastatteluin yli 45-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden työn, elämäntyylin, terveyden, toimintakyvyn ja kuormittumisen oireiden muuttumista kymmenen vuoden kuluessa. Tulosten perusteella koottiin käytännön suosituksia siitä, miten ikääntyvien työn terveysriskejä voidaan vähentää ja työkykyä ylläpitäviä tekijöitä lisätä.

Etsittyjä keinoja tarvitaan kipeämmin kuin ennalta arvioitiin, sillä aineiston 6 257 kuntatyöntekijästä vain joka kolmas näyttää pysyvän työssä eläkeikään asti - siitä huolimatta, että alalla siirrytään vanhuuseläkkeelle tavallista varhaisemmin, viimeistään 63-vuotiaana.

Työelämän huonoa kilpailukykyä eläkkeelle siirtymisen vaihtoehtona osoittaa tulos, jonka mukaan eläkkeelle siirtyneet ovat tyytyväisimpiä elämäänsä. Toisaalta tyytyväisyys lisääntyi tutkimuksen mukaan myös yleisesti iän myötä. Samoin koettu terveys parani, sairauksien lisääntymisestä huolimatta, ihmisten vanhetessa.

Työkyky huononi eniten ruumiillisen työn ammateissa. Seisomatyö, hankalat työasennot ja toistuvat työliikkeet johtivat erityisesti naisten työkyvyn huononemiseen. Oireista lisääntyivät voimakkaimmin alaraajojen kivut sekä hengitys- ja verenkiertoelinten oireet.

Tutkijoiden mukaan varsinkin ikääntyvien naisten työkuormaa tulisi työpaikoilla tarkistaa niin, ettei se ylitä fyysistä suorituskykyä.

Arvostuksen ja tunnustuksen vaikutus työkykyyn mainitaan useissa organisaatioteorioissa, mutta siitä on tähän mennessä vain vähän tutkimustietoa. Suhde esimieheen sekä työn arvostus ja tunnnustuksen saaminen vaikuttivat tutkimuksen mukaan työkykyyn kaikenlaatuisissa töissä.

Hyvään koettuun terveyteen ja työkykyyn liittyi aktiivinen harrastaminen, erityisesti liikunnanharrastus. Ripeän liikunnan harrastaminen lisääntyi seuranta-aikana huomattavasti koko aineistossa.

Lue myös

Liikuntaan aktivoimista kannattaa tutkijoiden mukaan edelleen jatkaa. Seuraavana tutkimustavoitteena on ruumiillisen työn ja liikunnan yhteisvaikutusten selvittely ja muovaaminen työkykyä ja terveyttä tukeviksi.

Työkykytalkoisiin suurten ikäluokkien ennenaikaisten eläkkeellesiirtymisten ehkäisemiseksi tutkimusprofessori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitoksesta haastaa työmarkkinajärjestöt, yritykset ja niiden työterveyshuollon, työsuojelutoimikunnat sekä työntekijät itsensä. Haaste ei ole ylivoimainen. Työkyky voi tutkimuksen mukaan iän karttuessa myös kohentua. Esimerkiksi niiden ryhmässä, jotka koko seurannan ajan toimivat samassa ammatissa, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueet paranivat koko työuran ajan.

Tutkimusjulkaisu on ilmestynyt Työterveyslaitoksen Työ ja ihminen -tutkimusraporttien sarjassa, ja sen on toimittanut kyselytutkimuksen vetäjä VTT Kaija Tuomi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030