• Hertta Vierula

Imetys suojaa antibiooteille vastustuskykyisiltä bakteereilta

Imetys vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa.

Imetys suojaa antibiooteille vastustuskykyisiltä bakteereilta Kuva 1 / 1

Tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa.

Tutkimuksessa selvisi, että vähintään puoli vuotta imetettyjen vauvojen suolistossa on vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin lyhyemmän aikaa imetetyillä vauvoilla. Imetys näyttää siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta.

Äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyy vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen.

Tutkimuksessa selvisi myös, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen. Siitä huolimatta imetys vähentää lapsen suolistossa olevien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä.

Bakteereja siirtyy monella tavalla

Vauvojen suolistossa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan, kertoo Helsingin yliopisto.

Äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen äidinmaidon lisäksi myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tulee äideiltä. Loput tulevat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä.

Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvojen suolistossa eläviä, vauvoille hyödyllisiä bakteereja, kuten bifidobakteereja. Imetyksen hyvä vaikutus näkyi tutkimuksessa, vaikka vauva olisi saanut äidinmaidon lisäksi korviketta.

Tutkijat toteavat, ettei tutkimuksen perusteella voi sanoa, ettei äideille pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia. On kuitenkin hyvä olla selvillä siitä, että se vaikuttaa myös vauvan bakteerikantaan.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin, Turun ja Göteborgin yliopistoissa sekä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Kuinka hyvin tunnet antibioottiresistenssin?
Kuinka hyvin tunnet antibioottiresistenssin?
Antibioottiresistenssin kova hinta: 33 000 kuolemaa Euroopassa joka vuosi

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.