1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Italiasta on voinut palata ihmisiä, joiden koronavirustartuntaa ei ole havaittu
Ajan­kohtai­sta

Italiasta on voinut palata ihmisiä, joiden koronavirustartuntaa ei ole havaittu

HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo koronavirustilanteesta.

Italiasta on voinut palata ihmisiä, joiden koronavirustartuntaa ei ole havaittu Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

Pohjois-Italiasta on mahdollisesti palannut Suomeen ihmisiä, joiden koronavirustartuntaa (COVID-19) ei ole tunnistettu.

Näin arvioi HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen.

"Paine koviin eikä välttämättä tehokkaisiin toimenpiteisiin on kova."

– Miten paljon nämä tartuttavat tautia eteenpäin, on vaikea sanoa. Vaikuttaa siltä, että lieväoireiset tai lähes oireettomat saattavat pystyä tartuttamaan, hän sanoo.

Otetuista näytteistä vain kolme prosenttia on ollut positiivisia, joten Järvinen pitää tunnistamattomien potilaiden riskiä pienenä. Koronavirusinfektioon sairastuneille altistuneisiin on oltu yhteydessä, ja heidät on asetettu karanteeniin taudin leviämisen estämiseksi.

– Näin toimitaan, kun taudin leviämistä pyritään rajaamaan kansainvälisen toimintalinjauksen mukaisesti.

Helmikuun lopussa terveysviranomaiset päättivät laittaa 150 ihmistä karanteeniin Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun oppilaan tartunnan vuoksi.

Karanteenissa olijoita on käynyt testeissä Järvisen mukaan kohtalaisen runsaasti – hän ei tiedä tarkkaa määrää - mutta haastatteluhetkeen mennessä (5.3. reilu viikko karanteenin alkamisesta) uusia tartuntoja ei ole löytynyt.

Paineen alla

Kiinan Wuhanista liikkeelle lähtenyt uusi koronavirus on pitänyt terveydenhuollon työntekijöitä ja viranomaisia kiireisinä.

– Kaikki, jotka tässä ovat mukana, tekevät tätä hurjan paineen alla.

HUS:ssa kaksi infektiolääkäriä vastaa nyt pelkästään koronaviruskonsultaatioihin.

Huomattava osa konsultaatioista koskee terveydenhuollon työntekijöitä itseään tai heidän työpaikkojaan. Tiedustelut koskevat esimerkiksi matkailua, kongressiosallistumisia, suojautumista tai omia perussairauksia.

Järvinen toivookin, että terveydenhuollon ammattilaiset katsoisivat ensin läpi oman yksikön ohjeistuksen, ja ottaisivat yhteyttä vasta sitten, jos siitä ei löydy vastausta.

Lisää tietoa kaivataan

Mistä olet kaivannut lisää tietoa?

– Varmaan me kaikki kaipaamme lisätietoa eri maista. Viralliset tilastot laahaavat aina jonkin verran jäljessä.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että osa Suomeen Pohjois-Italiasta tulleista on saanut tartunnan paikassa, jossa ei virallisen tiedon mukaan ole tautitapauksia, Järvinen sanoo.

Hän toivoisi myös lisää tutkimustietoa hengitystieinfektion tarttumisesta ylipäätään.

Tutkimustieto on sirpaleista ja hankalasti tulkittavaa.

– Se pitäisi silti pystyä vääntämään ymmärrettävään muotoon tavalliselle ihmiselle niin, että he ymmärtävät, miltä varmuustasolta vastaukset tulevat.

Lue myös

Yksi kysymys on virusten tarttuminen pinnoilta. Viruksen genomia voi säilyä pinnoilla pitkäänkin, mutta miten pitkään se on tartuttava?

– Tätä joudumme aika pitkälle järkeilemään. Oletus on, että tartunnan riski pinnoilta pienenee aikaa myöten todennäköisesti nopeasti.

Isot operaatiot yllättivät

Mikä on yllättänyt koronavirukseen liittyvissä asioissa?

– Se, että monissa maissa on lähdetty voimakkaisiin toimenpiteisiin, aika hassunkin tuntuisiin.

Hän viittaa ympäristödesinfiointien, laajojen kuumeenmittausten ja koulujen sulkemisten kaltaisiin operaatioihin.

Järvinen arvioi, että moni maa on ottanut mallia Kiinan rajuista toimenpiteistä.

– Paine koviin eikä välttämättä tehokkaisiin toimenpiteisiin on kova. Todennäköisesti niillä näyttävillä toimenpiteillä saadaan aika paljon yhteiskunnallista tuhoa aikaiseksi.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.