Jäljitys on salapoliisityötä

Yllätyksellisyys tuo haasteita koronatartuntojen jäljitystyöhön.

– Ongelmallisia tilanteita tulee monesti vastaan, kertoo yksi jäljittäjistä, neljännen vuoden ­lääketieteen opiskelija Altti Laakso.

– Työssä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, kuvaa Altti Laakso.

– Töitä tehdään talkootyylillä. Se on aivan parasta, kertoo lääketieteen opiskelija Altti Laakso.

Tartuntojen määrät ovat lisääntyneet pääkaupungissa joulun ja vuodenvaihteen rauhallisemman kauden jälkeen. Ylilääkäri Sanna Isosomppi Helsingin kaupungin epidemiologisesta toiminnasta kertoo, että työkuorma on tämän vuoksi nyt kohtuullisen suuri. Virusvariantit lisäävät edelleen työn määrää.

Varmistetut laboratoriotulokset muuntuneesta viruskannasta tulevat tartunnanjäljityksen näkökulmasta yleensä jälkijunassa. Isosompin mukaan jo varianttiepäilyyn reagoidaan tavallista herkemmin.

– Olemme joutuneet miettimään asioita uusiksi. Meidän on oltava jatkuvasti valmiita reagoimaan siihen, mitä tapahtuu ja mihin epidemia seuraavaksi painottuu. Muuntovirukset ovat tällä hetkellä haaste myös jäljitystyössä.

Työ on muuttunut suuresti

Isosomppi työskenteli aikaisemmin asiantuntijalääkärinä THL:n koronatilanneryhmässä ja näki, miten tilanne alkoi eskaloitua maaliskuun alussa Helsingissä. Kesäkuussa hän siirtyi kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäriksi.

Aiemmin Helsingin epidemiologinen toiminta oli pieni yksikkö, jossa työskenteli kaksi lääkäriä ja viisi terveydenhoitajaa. Koronapandemian alettua ryhdyttiin nopeasti rekrytoimaan lisää työntekijöitä tartunnanjäljitykseen ja kehittämään tartunnanjäljitysprosessia ja tiedonhallintaa.

Koronan jäljitystyö on kehittynyt Isosompin mukaan valtavasti. Aluksi työtä tehtiin Excelillä, kunnes huhtikuussa saatiin nopeasti käyttöön koronajäljitysosio Neotiden SAI-ohjelmaan. Tiedonhallinnan rekisterin kehitystyö alkoi pääkaupungista, ja rekisteri on nyt käytössä monissa sairaanhoitopiireissä.

Matkan varrella taudista on opittu jatkuvasti lisää. Työtä tehdään yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirien, THL:n ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Työ pitää saada mahdollisimman sujuvaksi tartuntatapauksen tietoon tulosta aina siihen asti, kunnes kaikki altistuneet on informoitu ja ohjeistettu.

Helsingissä otetaan yhteys tartunnan saaneisiin vuorokauden kuluessa siitä, kun tartunta on tullut tietoon.

– Meidän on oltava hyvin joustavia, pelattava yhteen ja sitkeästi jaksettava. Tartunnanjäljitys on vaativa ja monimutkainen prosessi.

Erityisosaaminen kehittyy tiimeissä

Jos tartunnan saaneella on ollut vähän kontakteja, jäljitys on suoraviivaisempaa kuin silloin, jos kontakteja on ollut lukuisia.

– Koronatartuntojen määrä vaihtelee, ja tilanne voi muuttua nopeastikin. Tämä vaikuttaa henkilökunnan tarpeeseen. Rekrytoimme parhaillaan lisää työntekijöitä.

Työtä on jaettu spesialistitiimeihin epidemian edetessä. Työpaikkatiimi selvittää muun muassa rakennustyömaiden epidemioita. Yksi tiimi tutkii tartuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Päiväkotien ja koulujen tartuntoja selvittää oma tiiminsä, ja yksi tiimi jäljittää vapaa-aikana, kuten ravintoloissa ja harrastuksissa, tulleita tartuntoja. Lisäksi maahanmuuttajataustaisen väestön tartuntoja selvittää tiimi, jossa on monikulttuurista osaamista.

Isosompista on ollut hienoa huomata, että ihmiset noudattavat suosituksia ja määräyksiä. Hän näkee valoa tunnelin päässä.

– Rokotekehitys on ollut mahtavaa. Nyt pitää vaan jaksaa edelleen elää suositusten ja rajoitusten mukaan.

Porukka puhaltaa yhteen hiileen

Neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Altti Laakso aloitti joulukuun alussa koronanjäljityksen Helsingin kaupungilla, koska hän halusi tehdä jotakin pandemian leviämisen estämiseksi. Monet hänen ystävänsä olivat jo töissä siellä. Nykyisin hän pyrkii työskentelemään viikonloppuisin.

Laakso on osannut arvioida altistumistilanteita ja vastata ihmisten kysymyksiin lääketieteen opiskelun vuoksi. Riskiryhmiin kuuluvat ovat muun muassa kysyneet Laaksolta, miten jokin sairaus altistaa vakavalle tautimuodolle.

Hän arvelee, että lääketieteen opinnot ovat auttaneet suhteuttamaan riskejä. Koronanjäljitys puolestaan on antanut uutta motivaatiota lääketieteen opintoihin.

Käytännön työ on opettanut tekijäänsä. Laakso iloitsee hyvästä ryhmähengestä ja siitä, että kaikki auttavat kaikkia.

– Töitä tehdään talkootyylillä. Se on aivan parasta.

Laakso on tyytyväinen myös siihen, että tartuntatautilääkäreiltä voi aina kysyä neuvoa. Hankalista tapauksista keskustellaan usein.

– Puhumme myös muun muassa siitä, mikä on olennaista altistumisessa.

Käytännön ongelmien ratkaisemista

Suurin osa lääketieteen opiskelijoista soittaa altistuneille henkilöille. Laakson työhön kuuluu lisäksi soittaa taudin saaneille. Hän kartoittaa kontakteja tartuttavuusaikana ja varaa altistuneille testiajat karanteeniin alkuun ja loppuun.

Virusvarianttitapaukset ja variantille altistuneet työllistävät tällä hetkellä paljon myös Laaksoa.

Tartunnan saaminen tulee useimmiten yllätyksenä. Monet ovat kuitenkin jo kuulleet altistumisestaan tartunnanjäljittäjän soittaessa.

Laakso korostaa, että työssä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja. Hän joutuu usein selittämään, miksi karanteeni on välttämätön.

– Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat, ja ongelmallisia tilanteita tulee monesti vastaan.

Välillä ihmiset kertovat Laaksolle, etteivät he pysty olemaan karanteenissa. Silloin mietitään yhdessä, miten asia pystyttäisiin ratkaisemaan. Yleensä karanteenipäätöksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Haastattelukokemuksesta apua lääkärin työhön

Matias Posa kävi viime keväänä Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan järjestämän koronatartunnan jäljittämiskurssin, josta sai opintopisteitä toukokuun valinnaisiin opintoihin.

Neljännen vuoden lääketieteen opiskelijasta työ tuntui mielekkäältä, vaikka kiirettä oli heti alusta alkaen.

Posa oli tyytyväinen, että työssä pääsi harjoittelemaan haastattelemista. Hän uskoo, että taidosta on apua myöhemmin lääkärin työssä.

Posan mukaan viime keväänä oli ehkä epäselvempää kuin nyt, miten koronan vakavan tautimuodon riskitekijöihin pitäisi suhtautua. Lääketieteen opintojen vuoksi Posa osasi tunnistaa potilastietojärjestelmässä olevista diagnooseista, milloin hoidon tarpeen arviointi olisi syytä ohjata kokeneemmalle kollegalle.

– Aloittaessani työt soitot altistuneille viivästyivät useampia päiviä siitä, kun tieto oli tullut meille. Loppukeväästä ja alkukesästä viiveet saatiin kurottua ja jäljitystyö ajan tasalle.

Tartunnanjäljitys kuormittui Helsingissä

Tartunnanjäljitys on kuormittunut Helsingissä, koska tartuntamäärät lisääntyvät nopeasti. Ylilääkäri Sanna Isosompin mukaan Helsingin kaupungin epidemiologinen toiminta reagoi tilanteeseen äkkiä.

Tartunnanjäljitystä tekee noin 300 henkilöä. Helsingin kaupungin epidemiologinen toiminta hankkii pikaisesti noin 100 pääasiassa sote-alan ammattilaista eri palveluntarjoajilta tartunnanjäljitykseen.

Lisäksi noin 120 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa on aloittamassa tartunnanjäljityksen.

– Palkkaamme jäljittäjiä omien rekrytointiemme kautta, kuten olemme jatkuvasti tehneet syksystä alkaen. Nyt myös hankimme ostopalveluna enemmän yritysten työntekijöitä. Palkattujen lisäksi tulee jonkin verran kaupungin työntekijöitä sisäisinä siirtoina. Pääpaino on kuitenkin uusien työntekijöiden saamisessa, Isosomppi kuvaa.

Tartunnanjäljitys pystyy ottamaan yhteyttä tartunnan saaneeseen nopeasti. Kun tieto tartunnasta on saatu, yhteyttä otetaan keskimäärin 1–2 vuorokaudessa.

– Teemme kaiken mahdollisen, että pystymme jäljittämään tartunnat viiveettä.