1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Johtajaylilääkärin määräys hedelmöityshoidoista oli naispareja syrjivä
Ajan­kohtai­sta

Johtajaylilääkärin määräys hedelmöityshoidoista oli naispareja syrjivä

Helsingin hallinto-oikeus antoi tänään päätöksen HUS:n johtajaylilääkärin valituksesta.

Johtajaylilääkärin määräys hedelmöityshoidoista oli naispareja syrjivä Kuva 1 / 1

Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven valituksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan joulukuussa 2016 tekemästä päätöksestä.

Lautakunnan päätös liittyi yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien vuonna 2015 tekemään linjaukseen, jonka mukaan luovutetuilla sukusoluilla ja sosiaalisin perustein tehtäviä hedelmöityshoitoja ei sisällytetä julkisen sektorin palveluvalikoimaan tai sen rahoittamaan toimintaan. Mäkijärvi antoi HUS:n osalta määräyksen johtajaylilääkäreiden kokouksen jälkeen.

Hallinto-oikeuden mukaan Mäkijärven antama määräys kieltää hoidot naispareilta syrji heitä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Siksi lautakunta pystyi kieltämään Mäkijärveltä syrjinnän jatkamisen.

Helsingin hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisille säädetty velvollisuus arvioida yhdenvertaisuutta ei koske Mäkijärveä, koska hän on viranhaltija eikä viranomainen.

Uhkasakko kumottiin

Mäkijärvelle asetettu 30 000 euron uhkasakko kumottiin myös, koska lautakunnan asettama sakko oli uhkasakkolain säännösten vastainen.

– Tutustumme päätökseen ja sen perusteluihin rauhassa. Tässä on kyse ennen kaikkea siitä, kuka päättää Suomen terveydenhuollon uusista tehtävistä ja mitä julkisilla verorahoilla tehdään, toteaa tiedotteessa HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Lue myös

Hallinto-oikeuden mukaan lautakunta ei ollut ottanut päätöksellään eikä voikaan ottaa kantaa siihen, kuuluvatko luovutetuilla sukusoluilla annettavat hedelmöityshoidot julkisen sektorin palveluvalikoimaan.

Myös muiden yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreiden valittivat taannoin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tapaukset käsitellään erikseen. Helsingin hallinto-oikeuden päätös oli ensimmäinen.

– Veimme asian hallinto-oikeuteen, koska halusimme tietää, kuka palveluvalikoiman rajoista päättää. Tällä hetkellä suomalaisissa julkisissa sairaaloissa hoito annetaan sairaille ja oireileville lääketieteellisin perustein. Sairaanhoidossa on yhtenäiset valtakunnalliset STM:n vahvistamat kriteerit. Rahoitus palveluille myönnetään noiden kriteerien mukaan. Kun tulee uusia tehtäviä, tarvitaan niille myös resurssit, Markku Mäkijärvi sanoo.

Kuva: Fotolia

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Potilas ihan oikeasti keskiöön

Eija Kalso listaa asioita, joita terveydenhuollossa pitäisi parantaa.

Ajassa
Terveysteknologian eettiselle valvontakunnalle ei vielä valituksia

Toinen kokous käsitteli seitsemän tulkintapyyntöä.

Ajassa
Tekoäly kirittää aivosairauksien tutkimusta

Pilottiprojektissa kehitetään aivokasvainpotilaiden datan tehokkaampaa hyödyntämistä tutkimuskäytössä.

Blogi
Työyhteisö tekee työpaikan

– Olen työpaikasta toiseen kiertämisen ammattilainen ja se opettaa työyhteisöistä paljon, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Ensi vuoden budjetti: rahaa hoitotakuuseen ja hoitajamitoitukseen

Budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa, STM:n osuus tästä noin 15 miljardia.