1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Joka toinen lääkäri meni läpi
Ajan­kohtai­sta 15-16/2017 vsk 72 s. 986 - 988

Joka toinen lääkäri meni läpi

Lääkärit menestyivät kuntavaaleissa selvästi paremmin kuin muut ehdokkaat. Yksi syy on sote.

Joka toinen lääkäri meni läpi Kuva 1 / 2
   

Lähes joka toinen lääkäriehdokas tuli valituksi kuntavaaleissa. Lääkärit pääsivät läpi selvästi paremmin kuin ehdokkaat keskimäärin. Kaikista ehdokkaista valtuustoon pääsi reilu neljännes.

Turun yliopiston dosentti ja Poliittiset kuplat -hankkeen johtaja Arttu Saarinen arvioi, että yksi syy lääkärien suosioon voi olla pinnalla oleva sote-uudistus.

– Lääkäri saa ääniä ammatin takia. Kärki omassa vaalityössä on voinut olla sote-asioissa, ja sote oli vaalikeskusteluissa paljon esillä, Saarinen sanoo.

Erityisesti SDP ja vasemmistoliitto toivat sotea esiin ja kritisoivat hallituksen ajamaa valinnanvapauden laajentamista.

– Tämä oli opposition vaalitaktiikkaa, sopiva kärki, jolla pystyttiin haastamaan hallituspuolueita. Luulen, että lääkäriehdokkaat hyötyivät tilanteesta.

Koulutettu äänestää lääkäriä

Valtuustopaikan sai 104 lääkäriehdokasta 8 suurimmasta puolueesta. Lääkäreitä oli niissä ehdolla yhteensä 213.

Kaikkiaan vaaleissa oli 33 618 ehdokasta, joista paikan sai 8 999.

Ketkä lääkäreitä äänestivät?

– Ihmiset äänestävät tutkimusten mukaan itsensä kaltaisia henkilöitä. Korkeasti koulutetut äänestävät korkeasti koulutettuja, eivätkä lääkärit ole tässä poikkeus, Saarinen jatkaa.

Lisäksi lääkärit voivat saada ääniä muilta terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka kokevat, että lääkärit ajavat myös heidän etujaan.

Puoluejakauma on odotettu

Eniten lääkäriedustajia sai kokoomus (38), toiseksi eniten keskusta (16) ja kolmanneksi vasemmistoliitto ja vihreät (12).

Kristillisdemokraatit saivat 11 lääkäriedustajaa ja sosiaalidemokraatit 8. Perussuomalaisista läpi meni 4 ja RKP:n listoilta 3 lääkäriä.

Tulos ei yllätä Arttu Saarista.

– Ihan oletettu se on. Lääkäreille tekemäni kyselyn mukaan oikeistolainen tai keskusta-oikeistolainen maailmankuva on lääkäreillä yleisempi kuin vasemmistolainen.

Saarinen toteaa, että korkeasti koulutetut kaikissa ammattiryhmissä ovat enemmän oikealla kuin vasemmalla.

– Vihreät ovat siinä välissä, ja sen kannattajissa on yhtä paljon korkeasti koulutettuja kuin kokoomuksessa.

Lähes kaikki läpi vasemmistoliitosta

Helpoimmin lääkäri pääsi läpi vasemmistoliiton listoilta: 86 prosenttia lääkäriehdokkaista sai paikan. Tiukin seula oli RKP:ssa, jonka lääkäriehdokkaista reilut 27 prosenttia valittiin.

Toiseksi helpoimmin paikka irtosi kokoomuksen lääkäriehdokkaille, joista läpi meni vajaat 59 prosenttia.

Syitä läpimenon helppouteen tai vaikeuteen on paljon. Jos puolueella on paljon lääkäriehdokkaita, äänet hajaantuvat lääkärien kesken – ja päinvastoin. Myös alueelliset tekijät ja äänikuninkaiden ja -kuningattarien vetoapu vaikuttavat.

Lääkäreillä niukka miesenemmistö

Naisten osuus lääkärivaltuutetuissa on suurempi kuin valtuutetuilla keskimäärin. Läpi päässeistä lääkäreistä naisia on 46 prosenttia, miehiä 54.

Koko maan uusista valtuutetuista naisia on 39 prosenttia ja miehiä 61.

Kaikki perussuomalaisten ja RKP:n lääkärivaltuutetut ovat kuitenkin miehiä ja vihreillä yhtä lukuun ottamatta naisia.

Asiantuntijaa kuunnellaan nyt

Mitä äänestäjät nyt odottavat lääkärivaltuutetuilta, Arttu Saarinen?

– Esimerkiksi käytännön ja hallinnon sote-asiantuntemusta. Julkisen keskustelun perusteella sote on tällä hetkellä hivenen solmussa.

Saarisen mukaan lääkärit pystyvät vaikuttamaan terveydenhuollon asioihin kunnissa, vaikka terveydenhuolto siirtyy kunnista maakuntien vastuulle.

– Maakuntatasolla on vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin lääkärien asiantuntemuksella pystyy varmasti vaikuttamaan.

Erityisosaaminen näkyy kuntapolitiikassa vahvasti.

– Kun valtuutetulla on lääkärin koulutus taustalla, kyllä häntä varmasti kuunnellaan sote-asioissa.

Lue myös

Uusi kaupunginvaltuutettu Miila Halonen tarttuu syrjäytymiseen

Vasemmistoliiton uusi keravalainen kaupunginvaltuutettu, Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen iloitsee läpimenostaan 253 äänellä. Samalla hän tuntee haikeutta siitä, että porukalla tehty hyvä vaalikampanja on ohi.

Halonen on todella yllättynyt äänisaaliista, joka oli kymmenenneksi suurin Keravalla.

– Myös puoleen kannatuksen lisääntymiseen voi olla tyytyväinen. Vaalituloksessa on paljon pureskeltavaa. Tapahtui monia iloisia, mutta myös hämmentäviä asioita.

Halonen haluaa, että Keravan kaupunginvaltuustossa puhutaan vastedes eriarvoistumisesta ja syrjäytymisestä erilaisin äänenpainoin kuin tähän asti. Hän toivoo, että uhkakuvia luova ja toivoton keskustelu muuttuu syvemmän ymmärryksen puheeksi.

– Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen taustoista pitää puhua ja niiden monitekijäisyys täytyy ymmärtää. Ilmiöiden syyt ovat syvällä lapsuudessa, mutta niitä voidaan ehkäistä ennalta.

Kokoomus sai eniten lääkäriedustajia

Kokoomus38

Keskusta16

Vasemmistoliitto12

Kristillisdemokraatit11

Vihreät12

SDP8

Perussuomalaiset4

RKP3

Yhteensä104

Kirjoittajat
Tuomas Keränen, Ulla Toikkanen, Heli Väyrynen
Faktat

Tässä ovat uudet lääkäriedustajat

KOKOOMUS

ESPOO: Mia Laiho, LT, erikoislääkäri (1969)

Markus Torkki, LT, ylilääkäri, kaupunginhallituksen pj. (1964)

FORSSA: Merja Augustin, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri (1975)

HEINOLA: Fuat Wafin, lääkäri (1944)

HEINÄVESI: Esa Silvennoinen, lääkäri (1945)

HELSINKI: Sirpa Asko-Seljavaara, professori, kaupunginvaltuutettu (1939)

IISALMI: Pekka Taipale, erikoislääkäri, 
yrittäjä (1959)

JOENSUU: Matti Juhani Ketonen, lääkintöneuvos, 
LT, eläkeläinen (1949)

KAJAANI: Ari Toppinen, apulaisylilääkäri, 
kardiologi (1967)

KANGASALA: Mauri Jussila, ylilääkäri (1956)

Teija Kulmala, erikoislääkäri (1969)

KERAVA: Juri Linros, sisätautilääkäri (1958)

KOUVOLA: Jouko Leppänen, lääkäri, ­
toimitus­johtaja (1958)

KUOPIO: Sari Raassina, kansanedustaja, 
erikois­lääkäri (1963)

Olli-Pekka Ryynänen, yleislääketieteen 
professori (1951)

LAHTI: Kristiina Joensuu, lääketieteen tohtori, patologian erikois­lääkäri (1948)

LAPPEENRANTA: Juha Kemppinen, 
erikoislääkäri (1962)

LOVIISA: Janne Lepola, lääkäri, yrittäjä (1965)

MIKKELI: Oskari Valtola, työterveyslääkäri (1976)

MUURAME: Ville Väyrynen, kirurgi (1975)

MYNÄMÄKI: Anna Jalkanen, neurologian erikoislääkäri (1981)

NAANTALI: Mikko Laaksonen, johtava 
lääkäri (1972)

NIVALA: Kaarina Pyykkönen, lääkäri (1965)

OUTOKUMPU: Matti Honkavaara, lääkäri (1950)

PUUMALA: Pentti Lautala, lääkäri, 
eläkeläinen (1947)

PÄLKÄNE: Rainer Zeitlin, LT, kirurgi, asiantuntijalääkäri (1956)

RAAHE: Matti Honkala, erikoislääkäri (1953)

SALO: Marjatta Hyttinen, lastenlääkäri (1946)

SIILINJÄRVI: Kari Ojala, ylilääkäri (1957)

Arttu Pöyhönen, työterveyslääkäri (1987)

SIPOO: Marja Manninen-Ollberg, geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri (1955)

TAIVASSALO: Pia Lahtinen, lääkäri (1967)

TURKU: Kaija Hartiala, LKT, lastenlääkäri (1954)

Pentti Huovinen, professori, erikoislääkäri (1956)

VALKEAKOSKI: Mikko Franssila, lääkäri (1985)

VESILAHTI: Ilona Leppänen, erikoislääkäri (1976)

VIHTI: Arja Uusitalo, lääketieteen tohtori, 
dosentti (1965)

VIRRAT: Kalevi Saloranta, ylilääkäri, 
eläkeläinen (1941)

KESKUSTA

JOENSUU: Juha Mustonen, ylilääkäri (1957)

KAJAANI: Johanna Rantala, työterveyslääkäri (1965)

KIRKKONUMMI: Marjut Frantsi-Lankia, LL, asiantuntijalääkäri (1964)

KUOPIO: Antti Kivelä, apulaisylilääkäri (1966)

LAHTI: Henni Hyytiä-Ilmonen, lääkäri (sit.) (1982)

Martti Talja, kansanedustaja, erikoislääkäri (1951)

LIMINKA: Liisa Kylmänen, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri (1956)

LOIMAA: Jari Välimäki, ylilääkäri (1954)

MERIJÄRVI: Paula Kestilä, lääkäri (1978)

MIKKELI: Seija Kuikka, LT, erikoislääkäri (1958)

MUURAME: Harri Selänne, LKT, ylilääkäri (1953)

RAAHE: Pirkko Ahokas-Tuohinto, ylilääkäri (1950)

Pyry-Pekka Suonsivu, lääkäri (1977)

SEINÄJOKI: Pirjo Aittoniemi, 
terveyskeskuslääkäri (1952)

UTAJÄRVI: Anja Pinoniemi, 
terveyskeskuslääkäri (sit.) (1965)

YLIVIESKA: Markus Jaatinen, lääkäri, 
palomies (1960)

VASEMMISTOLIITTO

ESPOO: Jaana Wessman, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri (1973)

KERAVA: Miila Halonen, nuorisolääkäri (1977)

LAHTI: Antti Holopainen, eläkeläinen, 
lääkäri (1947)

KOLARI: Jouko Räsänen, lääkäri, yrittäjä (1945)

KOTKA: Pentti Tiusanen, kirurgian 
erikoislääkäri (1949)

PIELAVESI: Kari Haring, lääkäri (1955)

PORI: Veijo Puhjo, erikoislääkäri (1948)

RIIHIMÄKI: Terhi Mäntymaa, 
terveyskeskuslääkäri (1976)

RÄÄKKYLÄ: Tapio Hämäläinen, 
terveyskeskuslääkäri, kunnallisneuvos (1953)

SONKAJÄRVI: Tiina Niskanen, lääkäri (1981)

TURKU: Jukka Kärkkäinen, psykiatrian 
erikoislääkäri (1953)

VIHTI: Raine Jakka, LL, yleislääkäri, (1945)

KRISTILLISDEMOKRAATIT

ESPOO: Kaarina Järvenpää, yleislääketieteen erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu (1952)

KAJAANI: Hannu Kemppainen, 
terveyskeskuslääkäri (sit.) (1951)

KANGASALA: Asko Nieminen, lastenlääkäri (1961)

KUOPIO: Björn Cederberg työterveyslääkäri, 
pastori (1954)

LAHTI: Leena Kaartinen, lääkäri, 
kaupungin­valtuutettu (1942)

LAPPEENRANTA: Juha Rantalainen, 
lääkäri, lehtori (1949)

LAUKAA: Aira Korhonen, asiantuntijaylilääkäri, geriatri (1953)

RIIHIMÄKI: Päivi Räsänen, kansanedustaja, 
lääkäri (1959)

TAMPERE: Sari Tanus, erikoislääkäri, ­
kansan­edustaja (1964)

VANTAA: Tiina Tuomela, lastentautien 
erikoislääkäri, LKT (1960)

ÄHTÄRI: Heidi Keisala, terveyskeskuslääkäri (1978)

VIHREÄT

ESPOO: Helka Hosia, erikoislääkäri, 
lääketieteen tohtori (1977)

HELSINKI: Kati Juva, dosentti, erikoislääkäri (1958)

Reetta Vanhanen, lääkäri (1990)

HÄMEENLINNA: Mirka Soinikoski, 
erikoislääkäri (1975)

LIETO: Birgitta Ristolainen, lääkäri, yrittäjä (1967)

KAARINA: Outi Wegelius, lastenpsykiatrian erikoislääkäri (1966)

KANGASALA: Sonja Koto, lääkäri (1985)

KANKAANPÄÄ: Irmeli Elomaa, lääkäri (1949)

KUOPIO: Marja Berg, LT, yrittäjä (1958)

KOKKOLA: Hanna Cygnel, lääkäri (1983)

TAMMELA: Jan Löfstedt, yleislääketieteen erikoislääkäri (1960)

TAMPERE: Maija Kajan, gynekologi (1953)

SDP

HELSINKI: Ilkka Taipale, lääkäri (1942)

KAJAANI: Pertti Varimo, lastentautien 
erikoislääkäri (1949)

KEURUU: Markku Puro, lääkäri (1950)

PIRKKALA: Pirkko Ranki, lääkäri (sit.) (1949)

RAISIO: Anneli Kivijärvi, LKT, erikoislääkäri (1951)

ROVANIEMI: Antti Liikkanen, erikoislääkäri (1946)

RUOKOLAHTI: Timo Salmisaari, sote-konsultti, psykiatrian erikoislääkäri (1962)

SIILINJÄRVI: Pirjo Niemitz, yleislääketieteen erikoislääkäri (1955)

PS

HAMINA: Ari Rinne, osastonylilääkäri (1973)

JYVÄSKYLÄ: Mauno Vanhala, yleislääketieteen professori, kaupunginvaltuutettu (1949)

KUORTANE: Seppo Palomäki, nuorisopsykiatri, ylilääkäri (1961)

RAUMA: Mikko Rautalahti, lääkäri (1986)

RKP

KOKKOLA: Stefan Anderson, lääkäri (1953)

RAASEPORI: Karl von Smitten, professori, 
kirurgi (1943)

MUSTASAARI: Michael Luther, ylilääkäri, 
eläkeläinen (1947)

Artikkelia on päivitetty 5.6.2017.

Lukuihin ja listaan on lisätty vihreiden valtuutettu Maija Kajan Tampereelta.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.