Jonojen purkutalkoot vauhdissa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa
Jonojen purkaminen on hyvässä mallissa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa: jonot ovat lyhentyneet tähän mennessä hieman yli 60 prosenttia lokakuusta 2002. Pohjois-Karjalan keskussairaalan vs. johtajaylilääkäri Antti Turunen arveli, että kustannukset kasvavat hoitotakuun vuoksi ensimmäisen vuoden aikana kohtuullisesti, noin 2-5 prosenttia. Turusen mielestä yhtenäiset hoitokriteerit ovat jämäköittäneet erikoissairaanhoidon toimintaa.
Leikkausjonot on käyty järjestelmällisesti läpi Pohjois-Karjalan keskussairaalassa: jonoista on poistettu ne potilaat, jotka on jo hoidettu muualla tai jotka eivät kuulu uusien kriteerien mukaan määräajassa hoidettavien joukkoon.
Noin 2 000 potilasta on odottanut yli 6 kuukautta hoidon arvion jälkeistä polikliinista tutkimusta, kun taas leikkausta jonottaneita on suurin piirtein 2 300 Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tällä hetkellä. Sairaalassa tehdään vuosittain noin 200 000 poliklinikkakäyntiä ja liki 14 000 suurta leikkausta.
- Olemme ostaneet ortopedisiä leikkauksia Reumasäätiöltä Heinolasta ja Ortonista Helsingistä. Meillä on työskennellyt neurologian ostopalvelulääkäreitä, kun taas fysiatrian poliklinikkapalveluja olemme ostaneet Kysistä. Oma henkilökunta on tehnyt jonojen purkutalkoissa lisätöitä iltaisin ja lauantaisin. Ulkomaille hoitoon emme ole lähettäneet ketään, kertoi Antti Turunen Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Kuopiossa.
Lääkäritilanne on Pohjois-Karjalan keskussairaalassa nyt kohtalaisen hyvä, mutta jonkin verran on pulaa psykiatreista ja neurologeista.
- Suurimmat ongelmat ovat olleet ortopediassa; olemme selvinneet, mutta jonkinlaista taistelua se on ollut.
Turusen mielestä hoitotakuun voimaantuloon on ollut aikaa valmistautua.
- Erikoissairaanhoito ei ole Suomessa kallista; ongelmat syntyvät maksajan kapasiteetin vuoksi. Puhuimme vuodesta 2001 lähtien jäsenkunnillemme, että taloudelliset satsaukset kannattaisi tehdä jo hyvissä ajoin ennen hoitotakuun voimaantuloa. Tällä tavoin panostaminen olisi tullut edullisemmaksi. Kuntien taloudellinen tilanne on ollut kuitenkin heikko.
Pohjois-Karjalan keskussairaalaan on tullut potilaita tänä vuonna hieman vähemmän kuin aiemmin; erityisesti yksityisen puolen silmätautien lähetteet ovat vähentyneet.
- Hoitotakuu ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia Pohjois-Karjalan keskussairaalassa.
Turusen mukaan hoidon tarpeen arviointi 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta on onnistunut kohtuullisen hyvin jo ennen hoitotakuuta. Käytäntöjä on tarvinnut ainoastaan terävöittää.
Hoitokriteereitä viilattava
Antti Turunen korosti, että potilaan hoidon tarve saattaa riippua esimerkiksi asuinympäristöstä. Kriteerit ovat hyvä asia, mutta niihin tarvitaan pientä viilausta tuonnempana.
Hänen mukaansa hoidon tarve on samanlainen, mutta hoidon viivästymisestä aiheutuva haitta erilainen kaihileikkaukseen jonottavalla isännällä, joka asuu Lieksan Hattuvaarassa, ja samaa leikkausta odottavalla Helsingin keskustan asukkaalla. Lieksalainen isäntä ja hänen vaimonsa ovat jokapäiväisessä elämässään riippuvaisia isännän ajokyvystä, kun taas helsinkiläinen voi yleensä käyttää joukkoliikennevälineitä. Hoitokriteereistä täytyy tällöin voida poiketa.
Turusen mielestä pitää olla huolissaan siitä, saavatko hoitoa vastedes helpommin ne potilaat, jotka osaavat sovittaa oireensa hoitokriteereihin, kuin potilaat, jotka eivät toimi tällä tavoin. Hän mainitsi esimerkkinä polven tähystyksen.
Hoitoketjuongelmat keskiöön
Leikkauspotilaan hoitoketjussa on ilmennyt pulmia.
- Terveyskeskusten vuodeosastoilla on entistä enemmän kroonikkopotilaita. Siksi paikkoja erikoissairaanhoidosta ja avohoidosta tuleville potilaille on yhä vähemmän. Sairaala on suunniteltu tasaista kuormitusta varten: osastojen koot ja henkilökunnan mitoitus ovat sen mukaiset. Jos terveyskeskuksen vuodeosasto ei pysty ottamaan potilaita vastaan silloin, kun he pääsevät sairaalasta, uusia potilaita ei voida myöskään ottaa leikattavaksi. Hoitoketjuongelma on yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollolle.
Turunen kertoi, että leikkaussalikapasiteettia on siirretty niille aloille, joilla on ollut vaikeuksia toteuttaa hoitotakuuta.
- Esimerkiksi korvataudit ovat luopuneet leikkauspäivästään silmätautien hyväksi.
Aina ei lähdetä muualle hoitoon
Turunen mainitsi, että yllättäen jotkut potilaat ovat kieltäytyneet lähtemästä hoitoon toiseen sairaalaan.
- Yli 6 kuukautta leikkausta odottaneista pohjoiskarjalaisista potilaista kolme neljästä kieltäytyi lähtemästä hoitoon toiselle paikkakunnalle; alle 6 kuukautta jonottaneista puolet.
Glaukoomapotilaiden hoito on piilevä pulma.
- Tätä ongelmaa ei ole oikein tiedostettu julkisessa terveydenhuollossa. Jos glaukoomapotilaiden hoito siirtyisi äkkiä yksityispuolelta julkisilla varoilla maksettavaksi, se merkitsisi esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirille uusia kuluja, arviolta vähintään puolta miljoonaa euroa, Turunen huomautti.
