Kainuun hallintokokeilulla etsitään ratkaisuja myös lääkärivajeeseen
Suomen ensimmäistä maakunnallista itsehallintokokeilua koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Terveydenhuollossa Kainuun hallintokokeilulta odotetaan lähinnä uusia keinoja pureutua Kainuutakin koettelevaan lääkäripulaan.
Lähes kymmenvuotisen kokeilujakson aikana maakunta huolehtisi pääosasta nykyisin kuntien vastuulla olevista tehtävistä, mm. sosiaali- ja terveydenhuollosta, sekä maakunnan alueen suunnittelusta ja kehittämisestä. Lakia sovellettaisiin Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kuntien alueella. Asian taustalla on pääministeri Paavo Lipponen (sd).
Hallintokokeilun tavoitteena on luoda päätöksentekojärjestelmä, joka kykenee turvaamaan riittävät palvelut maakunnassa. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän alueella nykyisen järjestelmän toimimattomuus on jo huomattu: lääkäreitä on lähes mahdoton saada sitoutumaan pieniin terveyskeskuksiin.
Palvelujen uusjaon pohdinta oli jo käynnissä
Hallintokokeilu kohtaakin alueen pienten kuntien omatoimiset yhteistyösuunnitelmat, joilla lääkärivajetta ryhdyttiin ratkomaan jo vuosi sitten. Ylä-Kainuun kunnat Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka ovat miettineet yhdessä isomman ja lääkärien kannalta houkuttelevamman poolin muodostamista. Kainuun keskussairaalan lähellä Ristijärvi, Vuolijoki ja Paltamo ryhtyivät myös tiivistymään isommaksi terveydenhuollon kokonaisuudeksi, jossa lääkärin työstä saataisiin poistettua turha hallintobyrokratia. Nämä hankkeet pistettiin hetkeksi jäihin kun hallintokokeilun mahdollisuus tuli esiin, lopulta molempien uskotaan täydentävän toisiaan.
- Oli hallintomalli mikä tahansa, Kainuussa on joka tapauksessa mietittävä, millaisten terveydenhuoltopalvelujen ylläpitäminen on järkevää kullakin alueella tai kussakin kunnassa, muistuttaa Kainuun keskussairaalan johtajaylilääkäri Jarmo Karpakka. Hän siirtyi kaksi viikkoa sitten Kajaanista virkavapaalle Helsinkiin Hallinnon kehittämiskeskukseen terveydenhuollon kehittämisyksikön johtajaksi.
- Jos asioita kyetään miettimään koko Kainuun eikä yhden pienen kunnan kannalta, lääkärien kaltaisille ammattilaisille pystytään toivon mukaan tarjoamaan nykyistä parempia toimintamahdollisuuksia. Lääkärin työhön ja sen kehittämiseen pystytään rakentamaan uusia vaihtoehtoja, kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa kokonaisuudessa, Karpakka sanoo.
- Toisaalta Kainuu on eräs niistä harvoista sairaanhoitopiireistä, jossa on oltu tyytyväisiä toimivaan hoidonporrastukseen. Tämä on hyvä lähtökohta hallintokokeilulle, toteaa vs. johtajaylilääkäri Esa Ahonen Kainuun keskussairaalasta.
Maakunnalle noin 70 % kuntien budjeteista
Vaalaa lukuun ottamatta kokeiluun ovat lähdössä mukaan kaikki Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän jäsenkunnat, joista kokeilun alkaessa 1.6.2003 muodostetaan yksi sosiaali- ja terveyspiiri. Kokonaan alueista ei päästä eroon, sen takaa Kainuun laaja mittakaava - koko Helsinki-Tampere-Turku-kolmio mahtuisi kartalla hyvin Kainuuseen.
- Käytännön yhteensovittamisessa yksi kriittisistä kohdista on rahoitus. Maakuntavaltuuston päätettäväksi siirtyvien asioiden mukana noin 70 prosenttia kuntien budjetista siirretään kuntapäättäjien ulottumattomiin. Verotusoikeus on kuitenkin edelleen kunnilla eikä maakunnalla, Karpakka toteaa.
- Voi tietenkin kuvitella, mitä mahdollisia jännitteitä syntyy kunta- ja maakuntatason välille, jos kaikki ei menekään hyvin.
Totuttuja työtapoja muuttavassa hankkeessa rahoitus ei ole ainoa mahdollinen ongelmakohta. Karpakka pitää myös erilaisten työkulttuurien, toiminta- ja tiedonvälitystapojen kohtaamista mahdollisina kitkakohtina.
