Kaksi kolmesta käytti viime vuonna sote-verkkopalvelua
Myönteisimmin sähköisiin sote-palveluihin suhtaudutaan Lapissa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, kielteisimmin Pohjanmaalla.
Digiosaaminen ja myönteinen asenne vaikuttavat eniten siihen, kuinka paljon ihmiset käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluja.
Tämä ilmeni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa tutkimuksessa.
Ikä sen sijaan ei selitä sähköisten palvelujen käyttöä.
– Aiemmat tulokset puhuvat siitä, että sähköisten palvelujen käyttämättömyys johtuu iästä. Ei johdu, vaan osaamattomuudesta. Tosin osaamattomuus on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen tiedotteen mukaan.
Myös korkea koulutus ja tarvittavien palvelujen tarjonta lisäävät verkkopalvelujen käytön todennäköisyyttä.
Myönteisimmin sähköisiin sote-palveluihin suhtaudutaan Lapissa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, kielteisimmin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Etävastaanottoa käyttää harva
Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia ihmisistä oli käyttänyt jotain sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelua vuonna 2017. Eniten etsittiin tietoa terveydestä, sairauksista ja niiden itsehoidosta sekä tehtiin ajanvarauksia.
Omakannan palvelujen käyttö kasvoi merkittävästi vuodesta 2014. Omien tietojen katselu oli kolmen eniten käytetyn palvelun joukossa.
Lääkärin tai sairaanhoitajan etävastaanottoa oli sen sijaan käyttänyt vain 2 prosenttia kansalaisista.
– Osasyynä vähäiseen käyttöön on varmasti se, että vaikka etävastaanottojen tarjonta on viime vuosina kasvanut jonkin verran, vasta vajaa kolmannes perusterveydenhuollosta tarjoaa palvelua. Lisäksi etäpalvelu ei sovi kaikkien ongelmien hoitamiseen, Hyppönen sanoo.
Suurin este sähköiselle asioinnille oli ajatus siitä, että kasvokkain saa parempaa palvelua kuin verkossa.
Kohti omatoimista terveyden seurantaa
Valtaosa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon organisaatioista tarjoaa verkossa perustietoa terveydestä. Puutteita sen sijaan on palveluissa, joiden avulla ihmiset voisivat itse arvioida terveydentilaansa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että omatoimisuus lisääntyisi.
Hyppönen arvioi, että seurantakäyntejä voisi mahdollisesti vähentää, jos esimerkiksi kroonisesti sairaat voisivat laittaa verenpaine- ja verensokeritietojaan järjestelmään ja saada ammattilaisilta palautetta sähköisesti.
Tutkimuksen tulokset ovat osa STM:n rahoittamaa ja THL:n johtamaa STePS 2.0 -hanketta. Osatutkimus perustuu kansalaisille suunnattuun kyselyyn, johon vastasi 4495 henkilöä keväällä ja kesällä 2017.
