Kannattaako värinäköä seuloa?

Vaikka maailma on muuttunut yhä visuaalisemmaksi ja värien käyttö mm. opetuksessa on lisääntynyt, eivät värinäön puutteet vaikuta lasten oppimistuloksiin tai tapaturmariskiin myöhemminkään elämässä, todetaan englantilaistutkimuksessa.

Englantilaisessa tutkimuksessa seurattiin yli 12 000 koululaisen joukkoa 33-vuotiaaksi asti. Ala-asteella tehty värinäköseula paljasti, että noin 7 %:lla pojista ja 1 %:lla tytöistä oli värinäön puutos. Se ei kuitenkaan vaikuttanut koulumenestykseen eikä myöhemmin opiskelumenestykseenkään. Päin vastoin, 16-vuotiaana värinäön puutteista kärsivien koulumenestys oli parempi kuin normaalisti värit näkevien.

Tapaturma-alttiuteen ei värinäön puutteella ollut myöskään vaikutusta. Värinäön häiriön on pelätty olevan riskitekijä liikenteessä ja joissakin ammateissa.

Tutkijat totesivat, että värinäön puutos ei väestötasolla vaikuta opintomenestykseen tai tapaturma-alttiuteen ja kyseenalaistivat sen seulomistarpeen.

- Tehdyistä havainnoista ei voi tehdä kirjoittajien esittämiä johtopäätöksiä, koska tutkittujen henkilöiden menestymistä väriaistia vaativissa tehtävissä ei selvitetty ollenkaan, sanoo ylilääkäri Eero Aarnisalo Satakunnan keskussairaalasta.

Suomessa tehdään värinäkötutkimus koko ikäluokalle peruskoulun loppuvaiheessa ja seulonnassa todetut värinäköongelmaiset ohjataan jatkotutkimukseen, jossa selvitetään vian vaikeusaste ja sen merkitys ammatinvalinnassa.

- Esimerkiksi elektroniikka-asennustyössä käytettävien värikoodattujen sähkökomponenttien asentaminen edellyttää sujuvaa värien tunnistamiskykyä. Noin kolmanneksella värinäköongelmaisista on karkea väriaistivika. He eivät kunnolla selviydy tällaisissa tehtävissä, toteaa Aarnisalo.

Jos haluttaisiin luopua koko ikäluokalle tehtävästä karsintatutkimuksesta, tulisi Aarnisalon mukaan tutkia väriaisti ainakin tarkkaa värinäköä vaativiin ammatteihin hakeutuvilta. Tällöin henkilön väriaisti selvitettäisiin vasta ammatillisen oppilaitoksen pääsytutkinnon yhteydessä.

- Suomen Silmälääkäriyhdistyksen värinäkötyöryhmä on antanut väriaistivikojen tutkimista koskevan suosituksen vuonna 1992 (Suom Lääkäril 1992;47:3321-4). Mainittu suositus on sisältönsä osalta edelleen täysin ajanmukainen, sanoo Eero Aarnisalo.