Ajan­kohtai­sta

Kansantautien riskitekijöistä selvitys

Suomalaisten kolesterolipitoisuudet ovat lakanneet pienenemästä, tupakointi on lisääntynyt ja väki pulskistuu edelleen. Ruokavalio ei ole enää muuttunut terveellisemmäksi. Työikäisten miesten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt 1960-luvulta lähtien, mutta nyt väheneminen näyttää pysähtyneen.

Suomalaisten tärkeimpien kansantautien riskitekijöitä kartoitetaan kerran viidessä vuodessa Finriski-tutkimuksella, jonka uudet tulokset kuvaavat kehitystä vuodesta 1997 kevääseen 2002. Suotuisasti on kehittynyt oikeastaan vain verenpaine: suomalaisten verenpainetasot laskevat edelleen. Systolisen verenpaineen lasku vuodesta 1997 tähän vuoteen ei ollut enää tilastollisesti merkitsevää, mutta diastolinen paine laski merkitsevästi sekä miehillä että naisilla.

Kolesterolipitoisuudet eivät sen sijaan enää pienenneetkään totuttuun tapaan. Kolesterolipitoisuudet pienentyivät jatkuvasti vuodesta 1972 vuoteen 1997 asti, jolloin viiden tutkimusalueen kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli miehillä 5,6 mmol/l ja naisilla 5,4 mmol/l. Tänä keväänä vastaavat arvot olivat miehillä 5,7 mmol/l ja naisilla 5,4 mmol/l.

Tutkimusprofessori Erkki Vartiaisen mukaan myös miesten painoindeksi on noussut tasaisesti jo vuodesta 1972 lähtien. Naisten ylipaino väheni 1970-luvulla, mutta on sen jälkeen taas noussut hitaasti. Ylipaino on viiden viime vuoden aikana lisääntynyt etenkin nuorilla.

Myös tupakointi on yleistynyt varsinkin tutkimuksen nuorimmassa ikäryhmässä, eli 25–34-vuotiailla. Sekä miesten että naisten tupakointi on jälleen yleistynyt viidessä vuodessa, kun edellisen Finriski-tutkimuksen tulokset osoittivat naisten tupakoinnin vähentymistä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030