Kantasolut askarruttivat eurooppalaisia lastentautien tutkijoita Kantasolusiirroilla vakiintunut asema lasten veri- ja syöpätautien hoidossa
Helsinkiin kokoontui elokuussa noin 350 lastentautien tutkijaa eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan alaa koskevista ajankohtaisista teemoista, joista keskeisiä puheenaiheita olivat kantasoluhoidot ja -tutkimus. Euroopan lastentautien tutkijoiden yhdistys jakoi myös nuoren tutkijan palkinnot, jotka saivat LL Tiina Asikainen HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta ja LK, tutkija Heikki Lukkarinen Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksesta.
Kantasolut ovat nousseet otsikoihin ja eettiseen keskusteluun, koska ihmisen kantasoluista on toivottu apua sairaiden ja tuhoutuneiden elinten uudistamiseen. Suomessa tehdään kantasolututkimuksia napaverestä ja luuytimestä. Yhdysvaltojen presidentti on äskettäin hyväksynyt rajoitetun kantasolututkimuksen, joka sallii ainoastaan tuhottavaksi määrättyjen ylijäämäalkioiden käyttämisen. Kantasolujen kloonaaminen tutkimuskäyttöön on sen sijaan kiellettyä. Suomessa kantasolusiirtojen asema on vakiintunut lasten veri- ja syöpäsairauksien hoidossa, ja HYKS:n lastenklinikka aloitti kantasolusiirrot jo vuonna 1974.
- Lapsipotilaille on tehty Helsingissä hieman yli 300 kantasolusiirtoa. Heillä tavallisin siirron syy on ollut ja tulee olemaan primaaristi huonoennusteinen tai uusiutunut akuutti lymfoblastileukemia. Tällöin 70 % potilaista paranee pysyvästi siirtojen avulla - paranemisennuste ilman siirtoja olisi 25-35 %. Lapsuusiän akuutissa myeloblastileukemiassa pystymme siirrolla parantamaan noin 80 % potilaista, kun ilman siirtoa tulos on noin 50 %. Lapsuuden kroonisessa myelooisessa leukemiassa ja vaikeassa aplastisessa anemiassa voimme parantaa siirron avulla yli 95 % potilaista, joiden tautiin ei ole muuta parantavaa hoitoa. Laajalle levinneen neuroblastooman hoitotulokset ovat parhaat maailmassa, kun pystymme siirroilla parantamaan yli 50 % potilaista. Ilman jättisolusalpaajahoitoa ja siirtoa näistä potilaista paranee alle 20 %. Kantasolusiirrot vaativat erittäin korkeaa ammattitaitoa, ja siksi siirrot on pyritty keskittämään. Lasten allogeenisista kantasolusiirroista noin 95 % tehdään HUS:n Lasten ja nuorten sairaalassa. Aineenvaihduntataudeissa siirtojen asema on tutkimuksen kohteena, kertoo dosentti Kim Vettenranta HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtoyksiköstä.
Ollaan vielä oppipoikia
Dosentti Hannu Sariola lääketieteen opetus- ja tutkimuskeskus Biomedicumista sanoo, että kantasolujen kliinistä käyttöä vaikeuttavat monet asiat.
- Eläinkokeet ovat aina lupaavampia kuin ensimmäiset kliiniset kokeet. Kantasoluja hyljitään samaan tapaan kuin muitakin vieraita soluja; niitä ei vielä osata tunnistaa luotettavasti eikä solujen erilaistumista haluttuun suuntaan hallita riittävän hyvin. Sitten tulevat tietysti solujen siirtoon liittyvät tekniset ongelmat. Minne esimerkiksi Parkinsonin tautiin tarkoitetut kantasolut pitäisi ruiskuttaa - ja miten paljon soluja tarvitaan? Kyllä tässä vaiheessa ollaan vielä oppipoikia, toteaa Hannu Sariola.
- Ihmisen kloonaamisella ja terapeuttisella kloonaamisella ei ole mitään muuta yhteistä kuin mikroskoopin alla tapahtuva tumansiirto. Terapeuttisen kloonaamisen tavoitteena on muokata alkion solukko tumansiirron avulla immunologisesti samanlaiseksi kuin hoidettavan potilaan solukko, sen jälkeen kasvattaa alkiosta peräisin olevaa kantasolukkoa maljalla ja siirtää riittävä määrä soluja lopulta potilaaseen. Mistään varaosasikiöiden tekemisestä ei ole kyse, vaan viljeltyjen solujen siirrosta sairaaseen potilaaseen.
- Hedelmöityshoidoissa yli jääneitä alkioita saa tutkia Suomessa, eikä laki kiellä niiden terapeuttista käyttöä. Tällä hetkellä Suomessa toimii erittäin hyvin veripalvelu ja napaveripankki, joissa on valtava määrä erilaisia hematopoeettisia kantasoluja eri ihmisistä. Myös ruumiiden kantasoluja on onnistuttu käyttämään solukorvaushoidoissa. Mahdollisuuksia on monia, mutta kyllä alkion kantasolujen kasvupotentiaali on niin paljon muita parempi, että toivoisi niiden hyödyntämisen etenevän nopeasti, Sariola jatkaa.
