Kardiologit vaativat lisää resursseja

Iäkkäitä sepelvaltimotautipotilaita on Suomessa enemmän kuin koskaan. Hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta heitä voitaisiin hoitaa entistä paremmin. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kardiologien palvelujen saatavuus. Suomen resurssit ovat tuntuvasti pienemmät kuin muualla Euroopassa. Miksi, Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja, professori Heikki Huikuri OYS:sta?

- Tilanteeseen on monta syytä. Suomessa terveydenhuoltoon käytetään vain 6,9 prosenttia kansantuotteesta. Se on vähemmän kuin muissa EU-maissa. Päätösvalta terveydenhuollon palveluista on siirtynyt kunnille, jotka saavat päättää resurssien käytöstä. Niukentuvat varat alkavat nyt näkyä ja tuntua palvelujen saatavuudessa.

- Suomessa on yksinkertaisesti koulutettu viime vuosina liian vähän kardiologeja. He eivät ehdi tehdä kaikkea, mitä pitäisi ja mihin kehittyneet hoidot antaisivat mahdollisuuksia.

Kardiologit pitävät luonnollisesti kardiologien puolta, mutta miksi juuri teitä pitäisi olla sairaaloissa enemmän hoitamassa sydänpotilaita?

-Kansainväliset selvitykset osoittavat, että kardiologien ja sydänkuolemien määrä korreloi erittäin selvästi. Maissa, kuten Suomessa, Irlannissa ja Englannissa, kardiologeja on vähemmän ja sydänkuolemia enemmän kuin muualla Euroopassa. Jotta päästäisiin esim. Ruotsin tasolle, pitäisi kardiologeja kouluttaa kahdeksankertainen määrä nykytasoon verrattuna.

- Suomessa vain alle viisi prosenttia sydänpotilaista on sydänspesialistin hoidossa, Keski-Euroopassa luku on 40 prosenttia, USA:ssa 70 prosenttia.

Eivätkö yleislääkärit sitten osaa hoitaa sydänpotilaita?

- Hoitojen kehittyminen on muuttanut sydäntautien hoitoa oleellisesti aivan viime vuosina. Yleislääkärin koulutus ei millään riitä vastaamaan potilaiden vaatimuksia. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi sydänkirurgiaa on Suomessa parhaillaan tarjolla tarvetta vastaava määrä ja jonot ovat lyhentyneet. Pullonkaulaksi ovat kuitenkin muodostuneet riittämättömät kardiologiset resurssit. Potilaat tulevat kirurgille myöhään, jolloin sydämen vauriot ovat pahentuneet. Useimmiten riittäisi kardiologin suorittama pallolaajennus, mutta kun jonot kardiologille ovat pitkät, potilaiden tila ehtii paheta.

Eikö sydäntauteihin Suomessa sitten suhtauduta riittävän vakavasti?

- Ehkä meille on jotenkin adaptoitunut käsitys sydäntautien yleisyydestä. Niiden aiheuttamiin elämänlaadun heikennyksiin ja uhkaavaan kuolemaan asennoidutaan ikään kuin olisi itsestään selvää olla suomalainen ja saada sepelvaltimotauti. Meillä on myös pitkään keskitytty sydän- ja verisuonitautien preventioon, sen tutkimiseen ja kehittämiseen.

- Nyt on aika puhua kardiologian mahdollisuuksista ja suomalaisten oikeudesta hyvään hoitoon.