1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille
Ajan­kohtai­sta

Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille

Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein käytettäessä kirurgisia kasvomaskeja tai hengityssuojaimia.

Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Koronaepidemia on tuonut huonokuuloisille ongelmia kasvomaskien käyttämisessä. Huonokuuloiset tukeutuvat aina huulilta lukuun, olipa heillä kuulokojeet tai ei.

– Huonokuuloiset myös käyttävät näköä apuna ilmeiden ja eleiden tulkinnassa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Rytsölä. Hän toimi pitkään Kuuloliiton ylilääkärinä.

Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein, jos käytössä on kirurginen kasvomaski tai hengityssuojain.

Rytsölä kertoo, että vaikeasti huonokuuloisella kuulokoje vahvistaa kuuloa, mutta se ei tuo äänenvoimakkuutta edes normaalille tasolle.

– Huonokuuloinen ihminen tarvitsee aina näkökontaktin puhujaan.

Huonokuuloiset lapset eivät saa kontaktia

Erityisesti huonokuuloiset lapset kohtaavat suuren pulman, koska eivät saa suusuojia käyttäviin aikuisiin kontaktia.

Rytsölä kuvaa, että ikkunattomien maskien käyttö vaikuttaa kuulovammaisten lasten kielelliseen ja tunne-elämän kehittymiseen.

Lue myös

– Lapset lukevat huulien lisäksi kasvojen ilmeet. Kuulon ja näön viestien pitää olla yhteneväiset, jotta lauseen sanoma tulee oikeaksi. Yhdysvalloissa lastenlääkärit ovat käynnistäneet asiasta kampanjan.

Rytsölän mukaan ikkunallinen suusuoja olisi huonokuuloisille sopiva, mutta tällä hetkellä niitä ei saa Suomesta. Kuuloliitto on teettänyt visiireitä, jotka ovat huonokuuloisille nyt paras vaihtoehto.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Hallitus antoi perjantaina esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Ajassa
Harjun terveyden toimitusjohtajaksi Petja Orre

Hän aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa.

Ajassa
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista kuollut koronaan

Amnesty International teki analyysin yli 70 maan julkaiseman datan pohjalta.

Tieteessä
Infliksimabin aloitushoidon vaikutus lasten tuleduksellisissa suolistosairauksissa

Infliksimabi laski osalla lapsipotilaista kalprotektiinitasoa jo kahdessa viikossa.

Kolumni
Vapaa kassa, olkaa hyvä!

Suomessa on jo nyt varovaisesti arvioiden tuhansia vapaita aikoja psykoterapiaan, sanoo Janna Rantala.

Työssä
Tilastonurkka – Jäännössekoittuneisuuden juurella

Koronapandemian aikana lääketieteellisistä tutkimuksista on keskusteltu ennennäkemättömän laajalti.