1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille
Ajan­kohtai­sta

Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille

Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein käytettäessä kirurgisia kasvomaskeja tai hengityssuojaimia.

Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Koronaepidemia on tuonut huonokuuloisille ongelmia kasvomaskien käyttämisessä. Huonokuuloiset tukeutuvat aina huulilta lukuun, olipa heillä kuulokojeet tai ei.

– Huonokuuloiset myös käyttävät näköä apuna ilmeiden ja eleiden tulkinnassa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Rytsölä. Hän toimi pitkään Kuuloliiton ylilääkärinä.

Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein, jos käytössä on kirurginen kasvomaski tai hengityssuojain.

Rytsölä kertoo, että vaikeasti huonokuuloisella kuulokoje vahvistaa kuuloa, mutta se ei tuo äänenvoimakkuutta edes normaalille tasolle.

– Huonokuuloinen ihminen tarvitsee aina näkökontaktin puhujaan.

Huonokuuloiset lapset eivät saa kontaktia

Erityisesti huonokuuloiset lapset kohtaavat suuren pulman, koska eivät saa suusuojia käyttäviin aikuisiin kontaktia.

Rytsölä kuvaa, että ikkunattomien maskien käyttö vaikuttaa kuulovammaisten lasten kielelliseen ja tunne-elämän kehittymiseen.

Lue myös

– Lapset lukevat huulien lisäksi kasvojen ilmeet. Kuulon ja näön viestien pitää olla yhteneväiset, jotta lauseen sanoma tulee oikeaksi. Yhdysvalloissa lastenlääkärit ovat käynnistäneet asiasta kampanjan.

Rytsölän mukaan ikkunallinen suusuoja olisi huonokuuloisille sopiva, mutta tällä hetkellä niitä ei saa Suomesta. Kuuloliitto on teettänyt visiireitä, jotka ovat huonokuuloisille nyt paras vaihtoehto.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.