Keksintökeskus jalostaa keksintöjä iduista eteenpäin
Farmasian professori Arto Urtti on valittu Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Lääkkeen keksintä- ja kehitysteknologian keskuksen johtajaksi. Keskus pyrkii muun muassa kehittämään lääkkeen kehitystyössä käytettäviä tekniikoita.
Professori Arto Urtin johtama uusi tutkimuskeskus pyrkii luomaan sillan tutkimuslöytöjen ja valmiin tuotteen eli lääkevalmisteen välillä. Lääkkeen keksintä- ja kehitysteknologia toimii Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan alaisuudessa.
Keskus on toiminut jo viitisen vuotta. Uusi vaihe on kuitenkin käynnistymässä Urtin nimityksen jälkeen. Keskuksen toiminnan evaluoi viime vuonna kansainvälinen arvovaltainen paneeli. Keskuksen saatua paneelilta erinomaiset paperit toiminta vahvistuu entisestään.
Keskus on alkuitujen ja tuotteiden välissä
Farmasian tiedekunnan dekaani Raimo Hiltunen kuvaa keskusta välittäjäksi tutkimuksen alkuitujen ja valmiiden tuotteiden välillä.
- Kun lääkärit, biologit ja biokemistit löytävät uusia lääkkeiden vaikutuskohteita tai he ratkaisevat jonkin sairauden syntymekanismin, täytyy tehdä suuri joukko perustutkimusta ennen kuin päästään lääkkeen kehittämiseen. Vaikutuskohteesta valmiiseen lääkevalmisteeseen on puuttunut yhtenäinen silta, me pyrimme keskuksen avulla luomaan tämä yhtenäisen ketjun, Hiltunen kuvaa.
Keskuksen tutkimusryhmät etsivät muun muassa uusia vaikuttavia aineita joko tietokonemallinnuksin tai luonnosta. Tärkeitä tutkimusalueita ovat esimerkiksi syöpätutkimukseen liittyen fosfokinaasien etsiminen sekä uuden geneettisen aineiston siirtäminen soluun kemiallisten siirtäjien avulla.
Vankka kokemus keksintöjen patentoimisesta
Keskus pyrkii omalta osaltaan tuomaan helpotusta myös akateemisen maailman yhteen perusongelmaan, patenttioikeuksien menetyksiin.
- Koko tämän keksinnön kehityskaaren aikana kohde lihoo ja saa uusia kerroksia päällensä. Siinä syntyy patentteja, jotka pyrimme saamaan yliopiston haltuun.
Hiltusen mukaan farmasian tiedekunnalla on jo entuudestaan keksintöjen patentoimisessa vankka kokemus, jota keskus on viisivuotisen toimintansa aikana entisestään vahvistanut.
- Meillä on farmasiassa pitkät perinteet patenttien tekemiseen. Olemme vuosikymmeniä tehneet yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Lääketeollisuus on nimenomaan halunnut, että innovaatiot patentoidaan. Opettajien ja tutkijoiden määrään suhteutettuna meillä lienee eniten patentteja Helsingin yliopistossa.
Hiltusen mukaan esimerkiksi Novartis on ilmoittanut, että se on valmis ostamaan jokaisen lupaavan keksintöalkion, olipa se missä kehitysvaiheessa tahansa. Keskuksen yksi tavoite on siis jalostaa keksintöjen idut mahdollisimman arvokkaiksi myös hinnaltaan.
Keskuksen vuotuinen toimintabudjetti on ollut noin kahden miljoonan euron luokkaa, josta alle puolet tulee ylipiston varoista. Loppuosan rahoittavat muun muassa elintarviketeollisuus, lääketeollisuus sekä eri säätiöt.
Keskus tekee poikkitieteellistä yhteistyötä mm. lääketieteellisen tiedekunnan ja Helsingin Viikissä toimivien yliopiston muiden luonnontieteellisten tutkimusyksiköiden kanssa.
- Tämä jälkigenominen aikakausi on ollut antamassa lisää potkua yhteistyölle. Luonto on yhä äärettömän tärkeä uusien lääkemolekyylien alue. Sillä alueella meillä on osaamista. Valmiudet kansainvälisiin läpimurtoihin ovat hyvät, Hiltunen sanoo.
